Share on FacebookTweet about this on Twitter

Asiantuntijan vastauksia

Näet vastauksen kysymykseen painamalla kysymystä hiiren vasemmalla näppäimellä.

Asiantuntijan vastauksia

Sairaalan odotustilassa keuhkopolilla istui muutaman metrin päässä henkilö jolla oli hengityssuojain, hän yski kovin ja välillä raotti hengityssuojainta. Istuimme samassa tilassa noin puolituntia. Jos tämä henkilö sairasti tuberkuloosia oliko tartunta mahdollinen?

Mainitsemassanne tilanteessa tartuntariskiä ei ole. Yskineen henkilön käyttämä hengityssuojain (tavallinen suu-nenäsuojain) estää tuberkuloosibakteereita sisältävien pienhiukkasten vapautumisen huonetilaan. Suojaimen raottaminen hetkeksi ei muodosta suurta riskiä. Lisäksi olette oleskellut samassa tilassa lyhyen ajan.

Isäni sairasti tuberkuloosin sodassa v. 1944, ollen tuolloin puoli vuotta sotasairaalassa. Voiko meillä hänen lapsillaan olla tartunta, joka olisi lepotilassa? Oireita meissä kuudessa jälkeläisessä ei ole ollut. Minulla on uniapnea.

Tuberkuloositartunta edellyttää oleskelua samassa sisätilassa hengitysteiden tuberkuloosia sairastavan,oireisen henkilön kanssa. Kysymyksestänne ei selviä, sairastuiko isänne rintamalla olleessaan ja toimitettiinko hänet mahdollisesti suoraan rintamalta sotasairaalaan. Jos isänne tuberkuloosin oireet alkoivat rintamalla, eikä hän ehtinyt oleskella kotona oireisena aikana, ei isästänne johtuvaa tuberkuloositartunnan mahdollisuutta ole. Jos isällänne oli keuhkotuberkuloosin oireita (yskää, limaisuutta, ysköksiä) pitkään jo ennen rintamalle lähtöä, ovat perheenjäsenet altistuneet tuberkuloosille ja suurella todennäköisyydellä saaneet tuberkuloositartunnan. Koska mainitsette kaikkien kuuden jälkeläisen olevan oireettomia, olisi tässä tapauksessa kyse tartunnasta, jonka elimistö on itse voittanut tai tuberkuloosibakteerin jäämisestä lepotilaan. Uinuva tuberkuloosi voi joillakin henkilöillä muuttua oireiseksi jossain vaiheessa elämää. Sairastumisen mahdollisuutta lisäävät puolustusjärjestelmää heikentävät sairaudet ja lääkitykset. Uniapnea ei ole tällainen sairastumisriskiä lisäävä sairaus.

Tuberkuloosi oli yleinen tartuntatauti Suomessa lapsuudessanne. Siksi olette voinut saada tuberkuloositartunnan jossain muussa yhteydessä kuin isältänne. Lääkärin tutkimuksiin on syytä hakeutua, jos ilmaantuu tuberkuloosiin sopivia oireita kuten pitkittynyttä yskää, limaisuutta, ysköksiä, ruokahaluttomuutta, tahatonta laihtumista, kuumeilua, väsymystä tai runsasta yöhikoilua.

Sain äskettäin tietää, että olen hoitanut työssäni potilasta, jolla oli tartuttava keuhkotuberkuloosi. Potilaan sairaus ei ollut henkilökunnan tiedossa, koska se kävi ilmi vasta ruumiinavauksen yhteydessä. Tieto tästä tuli meille vasta nyt. Altistuspäiviä oli 4-5, osalla enemmänkin. Olen raskaana. Mietinkin nyt kuinka suuri riski on, että tuberkuloosi on tarttunut? Mietin tulevaa lastani. Kuinka minun pitäisi toimia? Kuinka asiaa tutkitaan? Mitä kokeita raskaana olevalta otetaan?

Olet altistunut työssäsi terveydenhoitoalalla tartuttavalle tuberkuloosille. Tuberkuloosi tarttuu huonosti, vain kolmasosa altistuneista henkilöistä saa tartunnan ja yksi kymmenestä tartunnan saaneesta sairastuu tuberkuloosiin. Syytä paniikkiin ei ole. Tuberkuloosille altistuminen työssä ei siis tarkoita sitä, että juuri sinä sairastuisit.

Yksilöllisen tartuntariskin arviointi on vaikeaa, eikä absoluuttisia turvarajoja ole. Suurin tartunta- ja sairastumisriski on tartuntavaarallista tuberkuloosia sairastavan kanssa samassa taloudessa asuvilla perheenjäsenillä. Työntekijän katsotaan altistuneen merkittävästi (lähikontakti), jos hänen yhteenlaskettu altistumisaikansa on yli 8 tuntia. Jos aikamäärää on vaikea arvioida, on nyrkkisääntönä vähintään kahden työvuoron aikana tapahtunut lähihoito. Tietyt toimenpiteet, joissa muodostuu runsaasti hienojakoista aerosolia kuten hengitysteiden liman imeminen, katsotaan kertaluontoisena merkittäväksi altistumiseksi.

Koska mainitsemassasi tilanteessa tartuttava tuberkuloosi havaittiin vasta ruumiinavauksen yhteydessä, informaatioketjuun on saattanut tulla viivettä. Yleensä toimitaan seuraavalla tavalla (alueellisia ja paikallisia eroja toimintatavoissa voi olla):

Erikoissairaanhoidon tuberkuloosiasiantuntijat kartoittavat altistustilanteet (voi olla useitakin hoitopaikkoja ja tilanteita) yhteistyössä perusterveydenhuollon toimijoiden kanssa ja ottavat yhteyttä hoitoyksiköihin. Osastonhoitaja kerää altistuneiden työntekijöiden nimilistat ja työntekijät selvittävät altistumistilanteensa mahdollisesti erityistä kaavaketta käyttäen. Nämä toimitetaan työterveyshuoltoon, joka vastaa jatkotoimista.

Jos työntekijän altistumistilanne arvioidaan merkittäväksi, järjestetään työntekijälle alkutarkastus ja keuhkokuvaus kahdesti vuoden välein. On myös mahdollista, että altistunut työntekijä ohjeistetaan kirjallisella tiedotteella ja lääkärin tarkastus tehdään vain sellaiselle työntekijälle, jolla on jokin puolustusjärjestelmää heikentävä perussairaus tai lääkitys. Tällainen työntekijä lähetetään latentin tuberkuloosi-infektion arvioon erikoissairaanhoitoon. Raskaus ei ole tällainen tila.

Raskaana olevan työntekijän osalta toimitaan muutoin samalla tavalla kuin edellä on kuvattu, mutta ensimmäinen keuhkokuva otetaan sikiö suojaten viimeisen raskauskolmanneksen aikana. Jos raskaana olevalle työntekijälle tulee tuberkuloosiin viittaavia oireita, tulee ottaa yhteyttä työterveyslääkäriin. Tuolloin tehdään keuhkokuvaus ja muut tarvittavat tutkimukset jo aiemmin.

Raskaana oleva tuberkuloosille työssään merkittävästi altistunut työntekijä voi ottaa asian puheeksi äitiysneuvolassa. Syntyvälle lapselle voidaan tällä perusteella antaa BCG-rokotus. Jos perheessä on alle 7-vuotiaita rokottamattomia lapsia, arvioi lapsen terveydenhoidosta vastaava lääkäri (esim. lastenneuvolassa) BCG-rokotustarpeen THL:n suosituksen mukaan http://www.thl.fi/fi_FI/web/rokottajankasikirja-fi/bcg-rokotukset

Missä tehdään pääkaupunkiseudulla tuberkuloositestiä? Tarvittaisiin vaihto-oppilasvuotta varten todistus? Kenen puoleen voin kääntyä?

Eri maiden, USA:ssa myös eri osavaltioiden ja oppilaitosten vaatimukset vaihtelevat koskien tuberkuloositestejä. Kannattaa ensin tarkistaa, millaista testausta kohdemaan kyseinen oppilaitos vaatii. Lisäksi kannattaa selvittää minkälaisen lomakkeen lausuntoa pyytävä taho haluaa ja ottaa mukaan sitä koskevat kirjalliset ohjeet. Suomessa on vähän tuberkuloosia, joten on mahdollista, että oppilaitos tyytyy lääkärin tekemään terveystarkastukseen, tuberkuloosiriskitietojen kartoituksen haastattelemalla ja keuhkokuvaukseen.

Jos vaatimuksessa puhutaan tuberkuloositesteistä, pitää tarkistaa, tarkoitetaanko ihotestiä vai veritestiä. Ihotestin (Mantoux-testi, tuberkuliinitesti) saa ainakin pääkaupunkiseudulla yksityisiltä matkailu- tai rokotusklinikoilta (Terveystalo, Aava, Mehiläinen). Ihotesti vaatii kaksi käyntikertaa. Ensimmäisellä käynnillä testiaine pistetään ihoon ja toisella käynnillä tulos luetaan. Ihotestin tulos voi olla positiivinen aiemmin saadun BCG-rokotuksen takia, Siksi lääkärin täytyy antaa myös lausunto testituloksen tulkinnasta.Veritesti (B-TbIFNg) on uudempi tutkimusmenetelmä, jota tehdään esimerkiksi HUSLabissa. Yksityislääkäri voi tehdä lähetteen verikokeeseen, mutta vastauksen tulkinta voi vaatia erikoislääkärin apua.

Voiko tuberkuloosi tarttua kertaluonteisen sylkikontaktin myötä esim. runsaasta pisaroiden roiskeesta suun tai silmien limakalvolle tai vastaavasti suutelun seurauksena?

Ei voi. Tuberkuloosi ei tartu suurista pisaroista, eritteistä tai syljestä. Tuberkuloosi tarttuu ilman välityksellä. Tuberkuloosibakteerin täytyy päästä alahengitysteihin, keuhkorakkulatasolle asti aiheuttaakseen tartunnan. Keuhkotuberkuloosia sairastavan henkilön puhuessa, yskiessä, aivastaessa tai laulaessa ilmaan leviää tuberkuloosibakteereja sisältäviä, mikroskooppisen pieniä, 1-5 μm eli millimetrin tuhannesosan kokoisia pienhiukkasia. Näitä ei voi silmin nähdä eikä hengittäessä tuntea. Samassa sisätilassa (esimerkiksi samassa huoneessa tai asunnossa) pitkään tai toistuvasti oleskeleva henkilö voi saada tuberkuloosibakteereita omiin keuhkoihinsa hengitysilman mukana. Suurin riski saada tartunta on yhdessä asuvilla perheenjäsenillä.

Otetaanko B6 vitamiini yhdessä tubilääkkeen kanssa vai erikseen?

B6-vitamiini voidaan ottaa yhdessä tuberkuloosilääkkeiden kanssa tai eri aikana. Hoidon toteutumisen vuoksi voisi olla viisainta ottaa myös B6-vitamiini samaan aikaan tuberkuloosilääkkeiden kanssa.

Voiko tuberkuloosin saada, jos muuttaa tartunnan saaneen asuntoon?

En ole aivan varma tarkoitatteko, että henkilö on saanut tartunnan vai onko hän sairastunut tuberkuloosiin. Kysymyksestänne ei käy myöskään ilmi, onko tartunnan saanut henkilö edelleen asunnossa.

Tartunnan saanut ei ole sairas. Jos asunnossa asuva henkilö on saanut tuberkuloositartunnan eikä hänellä ole tuberkuloosin oireita, hän ei levitä tautia. Näin ollen riskiä ei ole asuipa henkilö asunnossa tai ei. Koska on pieni mahdollisuus, että henkilö sairastuu joskus myöhemmin elämässään, tartunnan saaneita pyydetään pitämään mielessä tuberkuloosin oireet.

Tuberkuloositartuntaa levittää vain keuhkotuberkuloosia sairastava, joka ei ole saanut riittävän pitkään lääkehoitoa sairauteensa. Tuberkuloosibakteereja leviää ilmaan, kun tautia sairastava puhuu, laulaa, yskii tai aivastaa. Samassa sisätilassa, esimerkiksi huoneessa, oleskeleva ihminen voi saada bakteereita keuhkoihinsa hengitysilman mukana ja saada tartunnan. Suurin riski on yhdessä asuvilla perheenjäsenillä. Satunnaisissa kontakteissa tartuntavaara on hyvin pieni.

Jos muutatte asuntoon, jossa on asunut henkilö, joka on sairastanut keuhkotuberkuloosia ja muuttanut asunnosta pois, teillä ei ole riskiä saada tuberkuloositartuntaa. Tuberkuloosia ei voi saada käyttämällä samoja astioita, ruokailuvälineitä kuin sairas, eikä sairaan käyttämistä vaatteista tai asunnon pinnoista tai huonekaluista.

Enollani on todettu imusolmuketuberkuloosi. Olen viimeisellä kolmanneksella raskaana. Vanhempani ja sisarukseni ovat usein tekemisissä sekä enoni että minun kanssani. Voiko se olla haitallista sikiölle ennen tai jälkeen syntymän? Itse en ole ollut suoraan tekemisissä enoni kanssa.

Kiitos kysymyksestänne. Tuberkuloosi tarttuu ilman välityksellä. Tartunta edellyttää, että henkilö on itse samassa sisätilassa sairastuneen kanssa. Tuberkuloosi ei tartu käyttämällä yhteisiä astioita, kirjoja tms., eikä halaamalla tai muuten koskettamalla henkilöä tai hänen käyttämiään tavaroita.

Kun keuhkotuberkuloosia sairastava henkilö puhuu, yskii tai laulaa, ilmaan leviää tuberkuloosibakteereja sisältäviä pienhiukkasia. Samassa sisätilassa (esim. samassa huoneessa tai asunnossa) pitkään toi toistuvasti oleskeleva henkilö voi saada tuberkuloosibakteereita omiin keuhkoihinsa hengitysilman mukana ja saada tartunnan. Henkilö, jolla on imusolmuketuberkuloosi, ei tartuta muita, koska tuberkuloosibakteerit eivät pääse imusolmukkeista ilmaan.

Jos imusolmuke on kuitenkin avoin ja vuotava eikä sairas vielä saa tuberkuloosilääkitystä, pieni tartunnan mahdollisuus on olemassa tietyissä tilanteissa. Tällainen tilanne on esim. silloin, kun imusolmuketta puhdistetaan varomattomasti vaikkapa suihkuttamalla ja bakteereja voi levitä ilmaan. Tällöin vaarassa ovat sellaiset henkilöt, jotka oleskelevat samassa sisätilassa sairaan kanssa. Tartunta on myös mahdollista, jos henkilöllä on sekä imusolmuke että keuhkotuberkuloosi.

Kysymyksenne perusteella enollanne näyttäisi olevan pelkästään imusolmuketuberkuloosi eikä hän silloin tartuta muita. Näin ollen sinulla ei ole syytä huoleen.

Oppilaitoksessa, jossa olen töissä, on eräällä opiskelijalla diagnosoitu tuberkuloosi. Kuinka vaarallinen tuberkuloositartunta tai keuhkotuberkuloosiin sairastuminen on astmaa sairastavalle?

Kiitos kysymyksestänne. Mikäli henkilö altistuu tuberkuloosille, hän ei voi välittää tartuntaa eteenpäin ilman, että ensin itse saa tartunnan (vain n. joka kolmas altistuttuaankin saa tartunnan) ja sairastuu varsinaiseen tuberkuloositautiin (tuberkuloositartunnan saaneista vain joka kymmenes saattaa sairastua pitkän ajan kuluessa).

Kysymyksestänne ei käy selville minkälainen tuberkuloosi opiskelijalla on eikä onko opiskelija tartuttava vai ei. Jos opiskelijalla on ollut tartuttava tuberkuloosi, hänen lähikontaktinsa oppilaitoksessa tutkitaan. Tästä voitte lukea lisää tuberkuloosi.fi sivuston Olenko vaarassa osiosta.

Astma ei ole tunnettu tuberkuloosin riskitekijä, mutta mikäli astmaatikko sairastuu tuberkuloosiin, joudutaan hänen lääkityksiään astman suhteen usein tehostamaan.

Työskentelen kehitysyhteistyötehtävissä. Olen matkustanut usean vuoden ajan säännöllisesti Angolan maaseudulle. Minua huolestuttaa seuraava asia: Noin pari vuotta sitten Angolan sisäisellä lennolla vierustoverinani oli hyvin sairas paikallinen nuori nainen, jolla oli veriysköksien tahrima puuvillarätti kaulassa. Oletan hänen sairastaneen tuberkuloosia, sillä se on erittäin yleinen tauti Angolassa. Lento kesti kaikkiaan kolmisen tuntia välilaskujen kanssa, ehkä hieman enemmänkin. Jouduin auttamaan naista ja hänen äitiään mm. turvavöiden kanssa koska he eivät osanneet niitä käyttää.

Joitakin kuukausia minulla on ollut ajoittain erityisesti öisin yskänärsytystä ja samalla päivisin tunne että olen sairastumassa flunssaan. Tunne menee noin viikossa ohi eikä flunssa ala. Kuumetta ei ole ollut. Tämän lisäksi minulla on lähes päivittäin limaa nielussa ja nenänieluun valuu pieniä pahanmakuisia kellanruskeita kivimäisiä eritepalloja jotka yskin ulos. Väsyn todella helposti ja kysyisin olisiko minun syytä tutkituttaa tuberkuloosi? Mikäli tutkimus olisi tarpeen, minne menen? Minulta on työterveydessä hiljattain väsymyksen takia otettu verenkuva, joka oli aivan normaali. Ulostenäytteet otettiin varalta myös ja ne olivat negatiiviset.

Kiitos kysymyksestänne. Yleisesti katsotaan, että henkilöt, jotka ovat olleet samalla lennolla tartuttavaa tuberkuloosia sairastavan kanssa ja matka on kestänyt 8 tuntia tai enemmän ovat suuremmassa riskissä saada tuberkuloositartunta, kuin sitä lyhyemmillä lennoilla. Riski on suurin niillä, jotka istuvat lähellä sairasta henkilöä (samalla rivillä, 2 riviä edessä ja takana). Tuberkuloosi ei tartu kovin helposti. On kuitenkin mahdotonta asettaa tartunnalle ehdottomia riskirajoja, koska siihen vaikuttaa niin monta tekijää.

Teillä on useampia oireita (pitkittynyt yskä, väsymys, liman erittyminen, vilunväristykset), jotka voivat viitata tuberkuloosiin, mutta voivat myös johtua jostakin muusta syystä. Työtehtävänne ei käy selville, mutta olette toistuvasti työskennellyt maassa, jossa tuberkuloosi on erittäin yleinen. Lisäksi asia huolestuttaa teitä. Tässä on riittävästi syitä hakeutua tutkimuksiin.

Tuberkuloosidiagnoosia ei voi tehdä tai sulkea pois perusverikokeiden perusteella. Kirjeestänne ei käy ilmi, mitä ulosteesta tutkittiin. Siitä ei kuitenkaan selviä mahdollinen keuhkotuberkuloosi.

Keuhkotuberkuloosin poissulkemiseksi olisi tärkeää tehdä keuhkojen röntgentutkimus ja ysköksen bakteerivärjäys ja -viljely. Ottakaa yhteyttä lääkäriin, joko työterveyshuoltoon tai asuinkuntanne terveyskeskukseen.

Olen keski-ikäinen diabeetikko. Minulla on myös maksakirroosi ja astma. Olen sairastanut keuhkotuberkuloosin 20 vuotta sitten. Tauti oli vaikea. Voiko tuberkuloosilla tai sen lääkehoidolla olla yhteyttä maksakirroosin tai astman kanssa? Olen menossa spirometriatutkimukseen. En ole koskaan tupakoinut.

Keuhkotuberkuloosi tai sen lääkitys ei aiheuta astmaa tai maksakirroosia. Laaja-alaisen tai suuria onteloita keuhkoihin aiheuttanut keuhkotuberkuloosi voi jättää jälkeensä arpia. Tällaisessa tilanteessa keuhkojen toimintakyky on paikallisesti normaalia huonompi ja se voi näkyä myös keuhkojen spirometriatutkimuksen tuloksissa. Keuhkotuberkuloosi voi lisätä riskiä sairastua keuhkoahtaumatautiin.

Voiko tuberkuloosia sairastava henkilö toimia keittiötyössä? Jos, voi onko rajoitteita työskennellessä pakkaamattomien elintarvikkeiden parissa?

Tuberkuloosin osalta ei ole erityisiä rajoitteita elintarviketyössä työskentelylle. Tuberkuloosi ei tartu käsien välityksellä. Jos tuberkuloosia sairastava henkilö ei ole tartuttava ja jaksaa työskennellä normaalisti, ei ole estettä työntekoon tuberkuloosihoidon aikana.

Voisiko minulla olla tuberkuloosi, kun on ollut kova yskä ainakin kaksi viikkoa eikä se meinaa lähteä pois?

Yskäsi on kestänyt vähintään kaksi viikkoa. Kysymyksestä ei käy ilmi, onko lähipiirissäsi ollut joskus tartuttavaa tuberkuloosia sairastava henkilö tai oletko oleskellut maassa, jossa tuberkuloosi on yleinen eli mikä on herättänyt epäilysi. Jos edellä mainittuja tilanteita ei ole tiedossasi, on todennäköisempää, että olet sairastunut johonkin tavanomaisempaan hengitystietulehdukseen. Virustauteja on paljon liikkeellä nyt, myös influenssaa. Joskus näiden jälkitautina voi kehittyä antibioottihoitoa vaativa keuhkokuume. Tavallisia yskän aiheuttajia ovat lisäksi mm. astma ja happaman mahan sisällön kulkeutuminen ruokatorveen (refluksi).

Keuhkotuberkuloosin oireita ovat yli 3 viikkoa kestänyt, jatkuvasti paheneva, usein limainen yskä. Ysköksiä voi nousta ja voi olla myös veriyskää. Keuhkotuberkuloosiin sairastuneella voi olla myös yleisoireita kuten tahatonta laihtumista, ruokahaluttomuutta, väsymystä, poikkeavaa yöhikoilua tai lämpöilyä.

Pitkittyvän yskän syy olisi joka tapauksessa selvitettävä. Suosittelen hakeutumista lääkärin vastaanotolle terveyskeskukseen tai työterveyslääkärin vastaanotolle.

Olen kiinnittänyt huomiota yskiviin pakolaisiin uimahallissa. Pelottaa nyt mennä samaan halliin uimaan koska vastustuskykyni ei ole nyt paras mahdollinen leikkauksen jälkeen. Voiko tuberkuloosi tarttua uimahallissa joko ilman tai veden välityksellä?

Tuberkuloosi tarttuu ilman välityksellä. Tartunta on mahdollinen henkilöillä, jotka oleskelevat pitkään tai toistuvasti samassa sisätilassa tartuttavaan keuhkotuberkuloosiin sairastuneen kanssa. Sairastuneen kanssa asuvat lähipiiriin kuuluvat ovat suurimmassa riskissä saada tartunnan. Vain yksi kymmenestä tartunnan saaneista sairastuu tuberkuloositautiin.

Sisätilan koko ja ilmanvaihto vaikuttavat huomattavasti tartuntariskiin. Uimahallit ovat suuria tiloja, joissa ilmanvaihto on koneellinen ja tehokas. Siten tartuntariski tällaisessa tilassa on erittäin pieni, jopa olematon. Veden välityksellä tuberkuloosi ei tartu.

On hyvä tietää, että Suomeen tulleille turvapaikanhakijoille ja pakolaisille tehdään mahdollisimman pian maahantulon jälkeen tuberkuloositarkastus. Tähän kuuluu mm keuhkokuvaus. Tarkastuksessa löydetään keuhkotuberkuloosia sairastavat ja heidät ohjataan jatkotutkimuksiin ja hoitoon.

Onko mahdollista saada tuberkuloositartunta, jos on juonut samasta pullosta henkilön kanssa, jolla voi olla kyseinen tauti?

Tuberkuloosi ei tartu kosketuksesta pulloon eikä syljen välityksellä. Tuberkuloosi tarttuu ilman välityksellä. Tartunta on mahdollinen henkilöillä, jotka oleskelevat pitkään tai toistuvasti samassa sisätilassa tartuttavaan keuhkotuberkuloosiin sairastuneen kanssa. Tuberkuloosibakteereja leviää ilmaan, kun tautia sairastava puhuu, laulaa, yskii tai aivastaa. Samassa sisätilassa, esimerkiksi huoneessa, oleskeleva ihminen voi saada bakteereita keuhkoihinsa hengitysilman mukana ja saada tartunnan. Sairastuneen kanssa asuvat lähipiiriin kuuluvat ovat suurimmassa riskissä saada tartunnan. Sisätilan koko ja ilmanvaihto vaikuttavat huomattavasti tartuntariskiin.

Tuberkuloosia ei voi siis saada itse pullosta. Jos sairastunut ja kaveri ovat kuitenkin juoneet ja oleskelleet useita tunteja tai toistuvasti yhdessä samassa huoneessa tai huoneistossa, on mahdollista, että kaveri saa tartunnan edellä kuvatulla tavalla. Riski kasvaa, jos huone on pieni ja huonosti tuuletettu. Satunnaisissa kontakteissa tartuntavaara on pieni.

On hyvä kuitenkin muistaa, että vain pieni osa tartunnan saaneista sairastuu tuberkuloositautiin.

Voiko tuberkuloosin tutkia verestä? Miten pääsen tutkimuksiin? Minulla todettiin 1960-luvulla leikkauksessa vatsakalvolla tuberkuloosi ja lähiomaisellani tuberkuloosi oli nenässä. Nyt minulla on vatsassa outoja tuntemuksia, joille ei ole löytynyt selitystä. Haluaisin varmuuden, ettei vatsassani ole taas tubi!

Valitettavasti ei ole olemassa verikoetta, jolla pystyisi toteamaan sen, sairastatteko tällä hetkellä tuberkuloosia. Verikokeella voidaan todeta, oletteko saanut joskus tuberkuloositartunnan, mutta kyseinen IGRA niminen verikoe ei kerro, sairastatteko tällä hetkellä tuberkuloosia. Erilaiset vatsa- ja mahasuolikanavan oireet ovat yleisiä ja taustalla voi olla monia erilaisia syitä. On tärkeää, että kerrotte Teitä hoitavalle lääkärille, että perheessänne on ollut tuberkuloosia ja että olette aikaan itse sairastanut tuberkuloosin.

Olen 45-vuotias nainen. Minulla on perussairautena astma, joka oireilee erityisesti rasituksessa. Sairastuin keuhkotuberkuloosiin 5,5 kk sitten. Puolen vuoden lääkehoito on lopuillaan, kyseessä normaali lääkeherkän tubin hoito. Hoito alkoi tehota nopeasti, yskäoireet hävisivät 5 vk hoidon aloituksen jälkeen. Siitä muutaman viikon päästä yskä alkoi uudestaan. Sitä on nyt jatkunut siitä lähtien koko ajan. Yskin erityisesti päiväaikaan, ja keuhkoista irtoaa paksuja ysköksiä, jotka ovat vaihtelevasti valkoisia tai vihreitä. Liman irrottua keuhkot tuntuvat puhtaalta, mutta limaisuus lisääntyy taas muutaman tunnin sisällä ja taas on yskittävä. Kontrollikäynneillä otettujen keuhkokuvien mukaan tubi on parantunut odotusten mukaisesti. 4 kk:n kontrollikäynnillä lääkäri toi esille, että tubi voi jättää jälkeensä laajentuneita keuhkoputkia ja limaisuus voi johtua siitä. Ovatko tällaiset jälkiseuraukset yleisiä ja miten niitä hoidetaan? Vai tulenko yskimään loppuikäni?

Keuhkotuberkuloosin seurauksena voi kehittyä suuriin ja keskikokoisiin keuhkoputkiin laajentumia (bronkiektasiat). Tarkempaa tietoa tämän tilanteen yleisyydestä ei ole käytettävissä. Bronkiektasiamuutokset ovat pysyviä.

Pelkästään uudelleen alkaneen yskän ja yskösten vuoksi ei voi bronkiektasia-diagnoosia asettaa. Myöskään tavallisella keuhkojen röntgenkuvalla ei tilannetta voida luotettavasti todeta. Sen sijaan tietokonekerroskuvauksella keuhkoputken laajentumat näkyvät selvästi. Tämä tutkimus olisi hyvä tehdä, se näyttää myös tavallista keuhkokuvaa paremmin mahdolliset jäljellä olevat keuhkotuberkuloosimuutokset.

Keuhkoputken laajentumien hoidossa on tärkeää hyvän yleiskunnon (aktiivinen kuntoliikunta) ja ravitsemustilan ylläpitäminen. Fysioterapeutti antaa ohjeita liman poistamista auttavista tyhjennyshoidosta. Näillä keinoilla voidaan lievittää yskää ja liman kertymistä. Antibioottihoitoa käytetään vain lyhytaikaisesti pahenemisvaiheiden yhteydessä.

Keuhkoputkien laajentuma lisää alttiutta sairastua keuhkoputkentulehdukseen ja keuhkokuumeeseen. Siksi on tärkeää ottaa vuosittain kausi-influenssarokote, sen saa ilmaiseksi esimerkiksi asuinalueen terveyskeskuksesta. Bronkiektasiatautia sairastavalle suositetaan myös kertaalleen otettavaa konjugaattipneumokokkirokotetta (PCV 13), jolla estetään pneumokokki-bakteerin aiheuttaman keuhkokuumeen syntymistä. Se on potilaan itse maksettava.

Onko mahdollista saada tuberkuloositartunta, jos on juonut samasta pullosta henkilön kanssa, jolla voi olla kyseinen tauti?

Tuberkuloosi ei tartu kosketuksesta pulloon eikä syljen välityksellä. Tuberkuloosi tarttuu ilman välityksellä. Tartunta on mahdollinen henkilöillä, jotka oleskelevat pitkään tai toistuvasti samassa sisätilassa tartuttavaan keuhkotuberkuloosiin sairastuneen kanssa. Tuberkuloosibakteereja leviää ilmaan, kun tautia sairastava puhuu, laulaa, yskii tai aivastaa. Samassa sisätilassa, esimerkiksi huoneessa, oleskeleva ihminen voi saada bakteereita keuhkoihinsa hengitysilman mukana ja saada tartunnan. Sairastuneen kanssa asuvat lähipiiriin kuuluvat ovat suurimmassa riskissä saada tartunnan. Sisätilan koko ja ilmanvaihto vaikuttavat huomattavasti tartuntariskiin.

Tuberkuloosia ei voi siis saada itse pullosta. Jos sairastunut ja kaveri ovat kuitenkin juoneet ja oleskelleet useita tunteja tai toistuvasti yhdessä samassa huoneessa tai huoneistossa, on mahdollista, että kaveri saa tartunnan edellä kuvatulla tavalla. Riski kasvaa, jos huone on pieni ja huonosti tuuletettu. Satunnaisissa kontakteissa tartuntavaara on pieni.

On hyvä kuitenkin muistaa, että vain pieni osa tartunnan saaneista sairastuu tuberkuloositautiin.

Kysymykseni koskee työpaikalla ilmennyttä tuberkuloositartuntaa joka todettiin ilmeisesti vasta noin seitsemän kuukautta oireiden ilmenemisen jälkeen. Tuberkuloosia hoidettiin sinä aikana tavallisena flunssana/infektiona. Henkilökunnalle tehtiin seurantatutkimukset eikä muita tartuntoja todettu alustavasti. Henkilöstöä ollaan nyt siirtämässä yhteisiin avotiloihin (avokonttori). Työtilat ovat koostuneet yksittäisistä työhuoneista ja kosketuspinta ollut tästä johtuen hyvin rajallinen. Minkälainen henkilöstön riski tartunnalle on jos tuberkuloosi on a. antibiooteille vastustuskykyinen muoto b. antibioottihoitoon hyvin vastaava. Avotiloissa henkilöstön yhdessä olo on tiivistä, päivittäistä ja pitkäkestoista ( 7-8 t /päivä). Mikä on työterveydenhuollon seurantavastuu ?

Tuberkuloosi tarttuu huonosti. Sadasta henkilöstä, jotka oleskelevat pitkään tai toistuvasti samassasisätilassa tartuttavaan keuhkotuberkuloosiin sairastuneen kanssa, arviolta kolmenkymmentä saa tuberkuloositartunnan ja heistä vain yksi kymmenestä eli kolme sairastuu tuberkuloosiin. Tartunnan saamisen riski on suurin sairastuneen lähipiirillä (samassa taloudessa asuvat), koska he viettävät paljon aikaa samoissa sisätiloissa. Tuberkuloositartunnan riski on samanlainen oli kyseessä lääkkeille herkkä tai vastustuskykyinen kanta.

Tartuntariskiin vaikuttaa altistumisajan lisäksi myös sairastuneen keuhkotuberkuloosin oireiden voimakkuus, yskimishygienia ja sisätilan koko ja ilmanvaihto. Tuberkuloosi tarttuu ilman välityksellä.

Pienpisaroissa tuberkuloosibakteeri pääsee ilmavirtojen mukana leijailemaan myös huoneesta toiseen huoneiden ovia avattaessa / suljettaessa ja ihmisten liikkuessa yhteisissä tiloissa. Avokonttori on tilana suurempi kuin yksittäinen työhuone ja yleensä tehokkaasti ilmastoitu (mahdollisesti koneellinen ilmanvaihto). Näin ollen ei voi yksiselitteisesti arvioida, kummassa työympäristössä tuberkuloosin tarttumisen riski olisi suurempi.

Sairastumisriski tartunnan saamisen jälkeen on suurin henkilöillä, joilla on jokin vastustuskykyä heikentävä perussairaus tai lääkitys. (http://tuberkuloosi.fi/olenko-vaarassa/riskiryhmat/). Tämän vuoksi altistuneilta kysytään näitä asioita ja jos jokin sairastumisriskiä lisäävä tekijä löytyy, tehdään jatkotutkimuksia, joilla selvitetään mahdollinen tuberkuloositartunta (veritesti, IGRA). Jos tuberkuloositartunta todetaan, tarjotaan sairastumisriskissä olevalle henkilölle mahdollisuutta lääkehoitoon, jolla estetään tuberkuloositaudin kehittyminen. (http://tuberkuloosi.fi/tuberkuloosi/tartunta/)

Tuberkuloositartunnan saanut henkilö ei tartuta. Hän voi jatkaa työtään ja harrastuksiaan normaalisti. On mahdollista, että kukaan teistä samalla työpaikalla altistuneista ei sairastu. Koska tuberkuloosin kehittyminen tartunnan jälkeen voi viedä useita vuosia tai vuosikymmeniä, on kuitenkin hyvä muistaa tuberkuloosin oireet (pitkittynyt yskä, yskökset, limaisuus, ruokahaluttomuus, tahaton laihtuminen, väsymys, voimakas yöhikoilu, kuumeilu) ja hakeutua tällaisten oireiden mahdollisesti ilmaantuessa lääkärin tutkimuksiin.

Työterveyshuollon tehtävänä on selvittää työtehtävissä tapahtunut altistumistilanne ja kirjata työntekijän altistuminen potilaskertomukseen. Luetteloa altistuneista säilytetään työterveyshuollossa 40 vuotta

viimeisen tiedossa olevan altistumisen jälkeen. Työntekijän tuberkuloosi on ammattitauti, kun sen voidaan todennäköisesti katsoa johtuvan työssä saadusta tartunnasta. Työterveyshuolto järjestää alkutarkastuksen ja keuhkokuvaukset sekä lähettää oireiset tai sairastumisriskissä olevat tuberkuloosille altistuneet henkilöt jatkotutkimuksiin erikoissairaanhoitoon. Jos työnantaja vaihtuu seuranta-aikana, tulee työntekijän ottaa yhteyttä asuinkunnan terveyskeskukseen, josta järjestetään 12 kk keuhkokuvaus.

Sairastin ja olin parantolahoidossa 14 kk (65-66 vuosina) ja sen jälkeen lääkehoitoa vielä ½ vuoden ajan. Lääkemäärä oli hirmuinen ja röntgenkuva otettiin vähintään 1 krt/kk. Tuolloin ei puhuttu lainkaan lääkityksen ja röntgenkuvauksen negatiivisista vaikutuksista. Minua askarruttaa kyseinen seikka kovasti..eli millä tavalla ko lääkitykset/kuvaukset ovat vaikuttaneet elimistööni?
Olin tuolloin 16-17 vuotias.

Kiitos kysymyksestänne.

Olette saanut tuberkuloosiin lääkehoitoa kahden vuoden ajan silloin käytössä olleilla tuberkuloosilääkkeillä. Lääkeyhdistelmä ei käy kysymyksestänne ilmi. Siihen aikaan käytettiin tavallisesti lihakseen pistettävää streptomysiiniä, suun kautta otettavia PAS-rakeita ja tablettimuodossa annosteltavia isoniatsidia ja ehkä myös muita lääkkeitä kuten tioasetatsonia ja pyratsiiniamidia.

Tuberkuloosilääkkeiden haittavaikutukset tulevat esiin lääkehoidon aikana, ne ovat useimmiten ohimeneviä eivätkä ne pääsääntöisesti jätä pysyviä haittoja elimistöön. Poikkeuksena on pistettävän tuberkuloosilääkkeen, streptomysiinin, mahdollisesti aiheuttama kuulovaurio tai tasapainohäiriö, jotka voivat jäädä pysyviksi. Jos tähän viittaavia oireita (kuulon heikkeneminen, tinnitus, huimaus ja silmävärve) ei ole hoidon aikana ilmaantunut, ei ole syytä huoleen. Nämä haittavaikutukset eivät tule esiin myöhemmin.

Toinen kysymys oli saamanne säderasituksen merkitys. Röntgentutkimuksista lasketaan pinta-annoksen ja kuvausteknisten tietojen avulla efektiivinen annos E (yksikkö mSv), jota käytetään kuvaamaan säteilystä kuvattavalle henkilölle aiheutunutta syöpäriskiä. Yksilöiden säteilyaltistus riippuu kuvausten lukumäärästä, tekotavasta ja röntgenlaitteesta. Pienoisröntgenkuvauksen efektiivinen annos oli vuosina 1960–1969 0,24 mSv, täysikokoisen kuvan 0,11 mSv. Teistä on otettu täysikokoisia keuhkokuvia ilmeisesti 24 kertaa kahden vuoden aikana eli tuona aikana saatu efektiivinen annos on ollut 24 x 0,11 mSy eli noin 3 mSy. Olette saanut siis yhtä suuren säderasituksen noiden kahden vuoden aikana kuin tänä päivänä saa yhdestä keuhkojen tietokonekerroskuvauksesta. Tällaiseen säderasitukseen liittyvä syöpäriski on olematon verrattuna esimerkiksi tupakoinnin aiheuttamaan keuhkosyöpäriskiin. Joten tästä asiasta ei tarvitse olla huolissaan.

Nykyisen digitaalisen keuhkokuvan (etu- ja sivuprojektio) aiheuttama säderasitus on hyvin vähäinen. Säteilyannos on noin 0,04 mSv, joka vastaa 5 vrk kosmista taustasäteilyä tai yhden edestakaisen Kanarian matkan aikana saatua kosmista säteilyannosta.

 

Voiko saada tuberkuloositartunnan jos on käynyt muutaman kerran keuhkotuberkuloosia sairastavan kotona hoitamassa häntä, mutta jolla on jo tub. lääkitys menossa?

Tartuntariskiä ei tässä tilanteessa ole.

Tartuttavaa keuhkotuberkuloosia (yskösvärjäyksessä nähdään bakteereita tai keuhkojen röntgenkuvassa ontelomuodostuma) sairastavan henkilön tartuttavuus vähenee nopeasti tehokkaan lääkehoidon aloittamisen jälkeen, keskimäärin kahdessa viikossa. Sairaalasta kotiutus tapahtuu tavallisesti tässä vaiheessa.

Tartuttavaa keuhkotuberkuloosia sairastava henkilö voidaan tietyin edellytyksin päästää jatkamaan valvottua hoitoa tartuttavuusaikana kotieristykseen. Jos henkilö on kotieristyksessä tartuttavuusaikana, on suojatoimista annettu hänen kotonaan käyville erillinen ohjeistus.

Olen syntynyt 1946. Keuhkoistani löydettiin pennin kokoinen varjostuma 1969. Sitä hoidettiin tubina. Ysköksistä ei löytynyt bakteeria. Olin silloin työssä, joka edellytti keuhkokuvauksia usein. Koko elämäni aikana ei ole ollut tubiin viittaavaa.

Tyttäreni perheeseen syntyi vauva 2011. Perheen sairausluetteloon tuli esille tubini. Neuvolalääkäri kertoi, että tubibakteeri on edelleen elimistössäni, josta se voi aktivoitua. Minun pitää varoa , ettei sylkeäni pääse lapseen. Erikoisen varovainen ,jos sairastan jotain infektiotautia.

Onko tämä totta?
Terveiset huolestuneelta tyttäreltäni!
Odotan vastausta. Kiitos etukäteen!

Kiitos kysymyksestänne.

Tuberkuloosi oli vielä 1960-luvulla yleinen tartuntatauti Suomessa. Kuvauksenne mukaan olette sairastanut lieväoireisen keuhkotuberkuloosin, diagnoosi on perustunut röntgenlöydökseen. Saitte keuhkotuberkuloosiin 60-luvun lopussa siihen aikaan käytettävissä olleen tuberkuloosilääkityksen. Tehokas, nykyaikainen tuberkuloosilääkitys saatiin Suomessa käyttöön vasta 1970-1980-luvun vaihteessa. On mahdollista, että saamanne heikkotehoinen tuberkuloosilääkitys ei riittänyt tappamaan kaikkia tuberkuloosibakteereita. Tuberkuloosin uudelleen aktivoitumista ei voi ennustaa edeltä. Siihen vaikuttavat ennen kaikkea henkilön peruskunto, mahdolliset muut sairaudet ja lääkitykset. Riski tuberkuloosin uudelleen aktivoitumiseen on olemassa, mutta se on tapauksessanne vähäinen.

Voisitte käydä tarkistuttamassa tilanteenne terveyskeskuslääkärin vastaanotolla ja pyytää keuhkokuvausta. Jatkossa on hyvä pitää mielessä tuberkuloosin mahdollisuus, ja hakeutua viivyttelemättä lääkärin vastaanotolle, jos siihen viittaavia oireita ilmaantuu. Keuhkotuberkuloosin tärkeimpiä oireita ovat pitkittynyt yskä, yskökset, limaisuus tai veriyskä. Yleisoireita ovat väsymys, ruokahaluttomuus, laihtuminen, epäselvä lämpöily tai kuumeilu tai voimakas yöhikoilu. Keuhkotuberkuloosin aktivoituessa voisitte olla tartuntariski lähiympäristössänne ja erityisesti pienen lapsen suhteen. Neuvolalääkäri on tarkoittanut tätä varoituksillaan.

Syljen välityksellä tuberkuloosi ei kuitenkaan tartu eikä siis esimerkiksi lastenlapsen suukottelua tarvitse nyt pelätä tai varoa.Tuberkuloosi tarttuu ilman välityksellä silloin kun tartuttavaa keuhkotuberkuloosia sairastava (aina yskäoireinen) henkilö tuottaa huoneilmaan hienojakoisia tuberkuloosibakteereita sisältäviä pienhiukkasia. Tartuntavaara on sitä suurempi, mitä vahvempi yskäoire sairastuneella on ja mitä pidempään oleskellaan samassa sisätilassa.

On hyvä, että neuvolalääkäri on tiedustellut lastenlapsen syntyessä lähisukulaisten tuberkuloositaustan. Tällaisissa tilanteissa suositellaan vastasyntyneelle BCG-rokotusta. Kysymyksestänne ei käy ilmi, onko lastenlapsenne saanut BCG-rokotuksen. Jos ei, voi tämän asian ottaa puheeksi vielä lastenneuvolassa ja saada sieltä lähetteen keskussairaalan tai yliopistosairaalan lastenpoliklinikalle BCG-rokotusta varten. BCG-rokote suojaa pieniä, alle 5-vuotiaita lapsia vaikeilta tuberkuloosin muodoilta. Alle 7-vuotias lapsi voidaan rokottaa.

Vielä yhteenvetona:

  • Suositan lastenlapsenne ja mahdollisten tulevaisuudessa syntyvien lastenlapsien BCG-rokotusta THL:n rokotusohjeiden mukaisesti. Lisätietoa: http://www.thl.fi/fi_FI/web/rokottajankasikirja-fi/bcg-rokotukset
  • Oman terveydentilan selvittämiseksi käykää terveyskeskuslääkäsissä loppukevään aikana ja pyytäkää keuhkokuvausta tämän hetkisen tilanteenne arviointiin.
  • Hakeutukaa uudelleen tutkimuksiin, jos tuberkuloosiin viittaavia oireita ilmaantuu.

 

Mycobacterium tuberculosis Tuberkuloosille altistuminen Tuberkuloositartunta Latentti tuberkuloosi-infektio Tuberkuloositapaus Hengitysteiden tuberkuloosi Tartuntavaarallinen tuberkuloositapaus Tartunnan lähde Tuberkuloosin riskiryhmä Kontakti Lähikontakti Tilapäinen kontakti Satunnaiskontakti Kontaktiselvitys TB-yskösnäyte Bronkoskopia Mahahuuhtelunäyte Thx-rtg CT (Computed Tomography) HRCT (High Resolution Computed Tomography) BCG-rokote Kalmetointi Valvottu hoito, DOT (Directly Observed Therapy) Alipaineistettava huone Kotieristys Mantoux-testi IGRA (Interferon Gamma Release Assay)-testi Lääkeherkkä tuberkuloosi Lääkeresistentti tuberkuloosi MDR-TB (Multidrug resistant TB) XDR-TB (Extensively drug resistant TB) Suuri tuberkuloosin ilmaantuvuus Pieni tuberkuloosin ilmaantuvuus