Share on FacebookTweet about this on Twitter

Yleisimmin kysyttyä

Näet vastauksen kysymykseen painamalla kysymystä hiiren vasemmalla näppäimellä.

Mikä on tuberkuloosi? (1)


Mikä on tuberkuloosi?

Mikä on tuberkuloosi?

Tuberkuloosi on Mycobacterium tuberculosis – bakteerin aiheuttama infektio eli tartuntatauti.


Tartunta (11)


Tartunta

Miten tuberkuloosi tarttuu?

Tuberkuloosi tarttuu ilman välityksellä. Keuhkotuberkuloosia sairastavan henkilön puhuessa, yskiessä, aivastaessa tai laulaessa ilmaan leviää tuberkuloosibakteereja sisältäviä pienhiukkasia. Samassa sisätilassa (esimerkiksi samassa huoneessa tai asunnossa) pitkään tai toistuvasti oleskeleva henkilö voi saada tuberkuloosibakteereita omiin keuhkoihinsa hengitysilman mukana. Suurin riski saada tartunta on yhdessä asuvilla perheenjäsenillä.

Voinko saada tartunnan siivotessani sairaalaan joutuneen tuberkuloosipotilaan kotia?

Tuberkuloosi ei tartu astioiden, juomien, ruoan, vaatteiden tai pintojen välityksellä. Tartuntariski liittyy samassa sisätilassa oleskeluun. Bakteerit säilyvät huoneilmassa vain tunteja sairastuneen sieltä poistuttua.

Voinko saada tartunnan kätellessäni tai halatessani tuberkuloosiin sairastunutta?

Tuberkuloosi ei tartu kosketuksesta tai ihokontaktista. Tartuntariski liittyy samassa sisätilassa oleskeluun.

Voinko saada tartunnan, jos olen matkustanut samassa julkisessa liikennevälineessä keuhkotuberkuloosiin sairastuneen kanssa?

Tartuntariskiä ei ole satunnaisessa, lyhyessä ja yksittäisessä matkustamisessa esim. bussissa tai junassa.

Jos kuitenkin toistuvasti on samassa julkisessa liikennevälineessä sairastuneen kanssa, voi tartunnan mahdollisuus kasvaa. Yli 8 tuntia kestänyt lentomatka on merkittävä riski altistumiselle. Tartuntariski on suurin niillä henkilöillä, jotka ovat istuneet tartuttavaa tuberkuloosia sairastavan ihmisen lähellä (kaksi riviä eteen ja taaksepäin). Nämä henkilöt jäljitetään ja asuinkunnan tartuntataudeista vastaavat asiantuntijat ottavat heihin yhteyttä.

Ovatko kaikki tuberkuloosipotilaat tartuttavia?

Eivät ole. Käytännössä vain keuhkotuberkuloosia sairastava voi tartuttaa tautia. Sairastunut tartuttaa helpommin, jos hänen keuhkoihinsa on kehittynyt onteloita tai jos hänen ysköksensä tuberkuloosivärjäyksessä nähdään bakteereita.

Saavatko kaikki tuberkuloosipotilaan kanssa tekemisissä olleet tartunnan?

Eivät saa. Tuberkuloosi tarttuu huonosti. Vain kolmasosa niistä, jotka ovat olleet tartuttavaa tuberkuloosia sairastavan kanssa läheisessä ja pitkässä kontaktissa, saa tartunnan. Suurin riski saada tartunta on samassa perheessä asuvilla henkilöillä. Kaikki tartunnan saaneet eivät sairastu.

Voidaanko tuberkuloositartuntaa selvittää?

Tällä hetkellä tuberkuloositartunnan selvittämiseen ei ole hyvää yksittäistä testiä. Maailmalla käytetään sekä ihotestiä (Mantoux-testi) että veritestiä (ns. IGRA-testi). Näitä testejä käytetään alle 16-vuotiaiden lasten ja vastustuskyvyltään heikkojen eli suuressa sairastumisriskissä olevien tuberkuloosille altistuneiden aikuisten tartunnan selvittämiseksi.

Voidaanko tuberkuloositartuntaa hoitaa?

Kyllä voidaan. Lääkeherkkää tuberkuloosia (termi avautuu sanastossa) sairastavan henkilön alle 16-vuotiaille lapsikontakteille annetaan 6-9 kuukautta kestävä isoniatsidi-suojahoito tai 3 kuukautta kestävä isoniatsidin ja rifampisiinin yhdistelmähoito, jos heillä todetaan tuberkuloositartunta. Tätä lääkehoitoa voidaan tarjota myös niille aikuisille, joilla on heikko vastustuskyky.

Miten saan tietää, jos olen ollut tekemisissä tuberkuloosia sairastaneen kanssa ja minulla on tartunnan mahdollisuus, mutta en itse tiedä sitä?

Tuberkuloosi on yleisvaarallinen tartuntatauti, jonka torjuntatoimet on säädetty lailla. Tartuntatautilaki määrää kunnan tartuntatautivastuuhenkilöitä jäljittämään tartuntariskissä olleita henkilöitä. Tuberkuloosiinsairastuneen tartuttavuus arvioidaan siinä sairaalassa, jossa sairastunut tutkitaan ja hoidetaan. Tartuntavaarallisen potilaan haastattelussa selvitetään, kenen kanssa sairastunut on ollut tekemisissä (ns. kontaktiselvitys, katso sanasto /käsitteet).

Jos kuulut nimettyihin lähikontakteihin tai alle 5-vuotias lapsesi on ollut lähi- tai tilapäiskontaktissa (katso käsitteet) sairastuneeseen, saatte kutsun tutkimuksiin.

Missä ja miten tuberkuloosille altistuneet tutkitaan?

Alle 16-vuotiaat lapset tutkitaan lähimmän keskussairaalan tai yliopistollisen sairaalan lastenpoliklinikalla.
Kaikkien keuhkotuberkuloosiin sairastuneiden alle 5-vuotiaat lähikontaktit tutkitaan aina. Tartuttavien keuhkotuberkuloosipotilaiden alle 16-vuotiaat lähikontaktit ja alle 5-vuotiaat tilapäiskontaktit tutkitaan. Tutkimuksiin kuuluvat keuhkojen röntgenkuvaus sekä iho- ja / tai veritesti.

Aikuiset tartuttavan tuberkuloosipotilaan lähikontaktit tutkitaan terveyskeskuksessa tai työterveyshuollossa. Aikuisilta tutkitaan keuhkojen röntgenkuvaus ja tilannetta seurataan vuoden välein 1-2 vuoden ajan. Kahden vuoden seuranta-aikaa käytetään, jos kontakti on altistunut lääkkeille vastuskykyiselle tuberkuloosille tai kontakti on päihdeongelmainen. Jos aikuisella kontaktilla on jokin sairastumisriskiä lisäävä sairaus tai lääkitys, hänet lähetetään jatkoselvityksiin alueellisten käytäntöjen mukaan.

Tuberkuloosille altistuneelle annetaan tietoa tuberkuloosin oireista. Jos näitä oireita ilmaantuu seurantakuvausten välisenä aikana tai seuranta-ajan päätyttyä, on altistuneen otettava yhteyttä tuberkuloosin mahdollisuuden selvittämiseksi.


Sairastuminen (5)


Sairastuminen

Onko tuberkuloosiin sairastuminen sairastuneen syytä?

Ei. Kuka tahansa rotuun, sukupuoleen, ikään, ammattiin tai sosiaaliseen asemaan katsomatta voi sairastua tuberkuloosiin, jos tartunta on tapahtunut.

Sairastuvatko kaikki tartuttavan tuberkuloosipotilaan kanssa tekemisissä olleet?

Eivät sairastu. Vain yksi kymmenestä terveestä tartunnan saaneesta aikuisesta sairastuu tuberkuloosiin.

Noin puolet heistä saa oireita kahden vuoden sisällä tartunnasta, toinen puoli sairastuu loppuelämän aikana.

Ovatko lapset tai nuoret herkempiä sairastumaan tartunnan saatuaan kuin aikuiset?

Kyllä ovat. Pienet, alle 5-vuotiaat tartunnan saaneet lapset sairastuvat herkemmin kuin isommat lapset ja aikuiset. Alle vuoden ikäisistä rokottamattomista, tartunnan saaneista lapsista joka toinen sairastuu tuberkuloosiin tartunnan saatuaan. 1-5 -vuotiaista rokottamattomista lapsista sairastuu joka neljäs, jos saa tartunnan. Yli 5-vuotiaiden ja kouluikäisten lasten riski sairastua on yhtä suuri kuin aikuisilla. Nuorilla, noin 15-20-vuotiailla sairastumisriski on jälleen aikuisia suurempi.


Tutkimukset (3)


Tutkimukset

Mihin pitää ottaa yhteyttä, jos epäilee sairastavansa tuberkuloosia?

Ota yhteyttä lähimpään terveyskeskukseen. Lääkäri arvioi tilanteesi ja määrää tarvittavat tutkimukset.

Missä tuberkuloosiin sairastunutta tutkitaan?

Tutkimuspaikka riippuu sairastuneen kunnosta ja oireiden laadusta. Keuhkokuva voidaan ottaa perusterveydenhuollossa, esimerkiksi terveyskeskuksessa. Yskösnäytteet voidaan kerätä kotona kolmena perättäisenä aamuna.

Tuberkuloosin diagnoosi ja hoidon aloittaminen tehdään aina sairaalassa erikoissairaanhoidossa.

Alle 16-vuotiaita lapsia tutkitaan lastensairauksien poliklinikalla ja osastoilla. Aikuisia tutkitaan oireiden mukaisesti eri osastoilla. Esimerkiksi keuhkotuberkuloosia epäiltäessä tutkimukset tehdään keuhkosairauksien poliklinikalla tai osastolla. Korvalääkäri tutkii kaulan alueen imusolmuketuberkuloosiepäilyt.

Miksi tuberkuloosidiagnoosin selviäminen kestää joskus useita viikkoja tai kuukausia?

Tuberkuloosin taudinkuva on moninainen ja tauti on muuttunut Suomessa harvinaiseksi. Joukko muitasairauksia voi aiheuttaa samankaltaisia oireita ja siksi taudin epäily ei ole aina helppoa. Tuberkuloosia ei osata välttämättä epäillä ja tutkimukset voivat siksi viivästyä. Tuberkuloosibakteerin osoittaminen vaatii omat värjäys- ja viljelymenetelmät. Jos tuberkuloosibakteeri ei näy värjäyksessä, täytyy odottaa jopa neljä viikkoa viljelyvastausta.

Joskus tuberkuloosidiagnoosi tehdään tautiin sopivan taudinkuvan ja kuvantamislöydösten perusteella ilman bakteerivarmistusta.


Oireet (3)


Oireet

Kuinka pian tuberkuloosin oireet tulevat esiin, jos on saanut tartunnan?

Sairastuminen tartunnan jälkeen riippuu henkilön iästä, vastustuskyvystä ja pienellä lapsella mahdollisesta rokotussuojasta. Alle viiden vuoden ikäiset lapset, jotka eivät ole saaneet BCG-rokotusta, voivat sairastua nopeasti eli muutaman viikon tai kuukauden päästä tartunnan saamisesta.

Vastustuskyvyltään normaaleilla aikuisilla tuberkuloosi voi alkaa oireilla puolen vuoden – vuoden kuluttua tartunnasta, mutta viive voi olla myös vuosikymmenien mittainen. Tuberkuloosi voi tartunnan jälkeen jäädä lepotilaan elimistöön (latentti tuberkuloosi-infektio) ja puhjeta sairaudeksi myöhemmin vastustuskyvyn heikentymisen (ikääntyminen, sairaus, lääkitys) vuoksi.

Miten tuberkuloosi ilmenee?

Tuberkuloosi voi aiheuttaa tulehduksen missä tahansa elimessä, yleisimmin keuhkoissa. Kaksi kolmasosaa tuberkuloositapauksista on keuhkotuberkuloosia.

Imusolmuketuberkuloosi on tavallisin muualla kuin keuhkoissa esiintyvä tuberkuloosin muoto.

Tuberkuloosia sairastavalla henkilöllä voi olla yhtä aikaa sekä keuhkotuberkuloosi että keuhkojen ulkopuolinen tuberkuloosi.

Mitkä ovat tuberkuloosin oireet?

Tuberkuloosiin liittyviä yleisoireita ovat huono ruokahalu, laihtuminen, väsymys, voimakas yöhikoilu, lämpöily tai kuumeilu. Lapsilla tuberkuloosin yleisoireena voi olla myös kasvun ja kehityksen hidastuminen.

Tuberkuloosin paikallisoireet riippuvat siitä, mikä elimistön osa sairastuu. Keuhkotuberkuloosin tärkein oire on pitkään, yli kolme viikkoa kestänyt yskä, joka voi muuttua ajan kuluessa limaiseksi. Yskänpuuskan yhteydessä voi tulla kellertäviä, ruskehtavia tai verisiä ysköksiä. Sairauden edetessä voi yskän lisäksi tulla hengenahdistusta ja rintakipua.

Imusolmuketuberkuloosissa tulehtunut rauhanen turpoaa eli kasvaa kooltaan. Useimmiten tulehtunut imusolmuke on kaulalla, mutta se voi olla myös kainalossa tai nivustaipeessa. Tavallisesti tällainen imusolmuke on aristamaton ja tuntuu kiinteältä. Jos tulehdus rajoittuu vain imusolmukkeeseen, ei sairastuneella välttämättä ole yleisoireita. Tulehduksen edetessä imusolmuke voi muuttua hyllyväksi,
punoittavaksi ja aristavaksi massaksi. Tällainen paiseeksi muuttunut tulehtunut imusolmuke voi erittää märkää iholle.


Hoito (12)


Hoito

Miten tuberkuloosia hoidetaan?

Tuberkuloosia hoidetaan aina aluksi vähintään neljän lääkkeen yhdistelmällä. Tuberkuloosin peruslääkkeitä ovat rifampisiini, isoniatsidi, pyratsiiniamidi, etambutoli ja streptomysiini. Viimeksi mainittu on lihakseen pistettävä antibiootti. Tähän linkki valokuvaan lääkkeistä?

Lääkeannokset määrätään potilaan painon mukaan. Tuberkuloosilääkkeet on otettava säännöllisesti joka päivä tyhjään vatsaan. Se ei ole aina helppoa. Siksi Suomessa koulutettu työntekijä on potilaan tukena lääkehoidon toteutuksessa. Samalla hän katsoo, että potilas nielee jokaisen lääkeannoksen ja tarkkailee mahdollisia sivuvaikutuksia. Jokaisella tuberkuloosiin sairastuneella on oikeus saada tällaista valvottua hoitoa. Lääkehoidon keskeyttäminen omin päin tai jonkun lääkkeen ottamatta jättäminen silloin tällöin voi johtaa lääkkeille vastustuskykyisen tuberkuloosikannan kehittymiseen.

Tavallisen, lääkeherkän tuberkuloosin hoito kestää vähintään puoli vuotta.

Hoito voi kestää pidempäänkin, jos tuberkuloositauti on vakava. Tavallisessa tapauksessa hoidon kahtena ensimmäisenä kuukautena käytetään 4 lääkettä, tämän jälkeen kahta lääkettä.

Miksi tuberkuloosin hoito kestää pitkään ja siihen tarvitaan monta lääkettä?

Tuberkuloosibakteeri on hidaskasvuinen. Se jakautuu noin 15–20 tunnin välein ja osa
tuberkuloosibakteereista voi olla pitkään jakautumattomassa tilassa. Antibiootit tehoavat parhaiten jakautuviin bakteereihin. Hoidon tavoitteena on saada tuhottua kaikki bakteerit, jotta tauti ei uusisi. Useita lääkkeitä tarvitaan, koska tuberkuloosibakteeri pystyy nopeasti kehittämään yhdelle lääkkeelle vastustuskyvyn.

Mikä on lääkkeille vastustuskykyinen tuberkuloosi?

Lääkkeille vastustuskykyiseen tuberkuloosiin eivät tehoa kaikki tavanomaiset tuberkuloosin lääkkeet. Tällainen tuberkuloosi pääsee kehittymään huonon tai toistuvasti keskeytyneen lääkehoidon seurauksena. Tuberkuloosin kehityttyä se voi tarttua ihmisestä toiseen samalla tavoin kuin lääkkeille herkkä tuberkuloosi.

Tuberkuloosin hoidon onnistumisen kannalta tärkeitä lääkkeitä ovat rifampisiini ja isoniatsidi. Jos tuberkuloosiin ei tehoa kumpikaan näistä, puhutaan moniresistentistä tuberkuloosista (MDR eli multidrug-resistant). Jos tuberkuloosi on vastustuskykyinen mainittujen lääkkeiden lisäksi fluorokinoloneille ja aminoglykosideille, puhutaan XDR-tuberkuloosista.

Lääkkeille vastustuskykyistä tuberkuloosia on joka puolella maailmaa, eniten tapauksia on entisen Neuvostoliiton alueella, Intiassa ja Kiinassa. Suomessa havaitaan 1-6 lääkkeille vastustuskykyistä tuberkuloositapausta vuosittain.

Miten lääkkeille vastustuskykyistä tuberkuloosia hoidetaan?

MDR- ja XDR-tuberkuloosin hoito kestää tavallisesti kaksi vuotta. Hoidossa käytetään aluksi vähintään viiden tai kuuden lääkkeen yhdistelmää.

Mitä tuberkuloosin hoito maksaa?

Tuberkuloosi on yleisvaarallinen tartuntatauti. Tartuntatautilain mukaan tuberkuloosin hoito ja tuberkuloosiepäilyn vuoksi tehtävät tutkimukset ovat Suomessa potilaalle ilmaisia.

Paraneeko tuberkuloosi?

Nykyaikaisella, ajoissa aloitetulla tuberkuloosihoidolla pystytään lääkeherkkä tuberkuloosi parantamaan. Lääkkeille vastuskykyisen tuberkuloosin hoito on vaikeampaa, koska käytettävissä ei ole toistaiseksi riittävän tehokkaita lääkkeitä. Pitkällä, kahden vuoden mittaisella hoidolla paranee keskimäärin kaksi kolmesta lääkkeille vastustuskykyiseen tuberkuloosiin sairastuneesta.

Voiko elimistööni jäädä pysyvää vikaa sairastetusta tuberkuloosista?

Suurin osa potilaista paranee täysin. Jos hoito on viivästynyt ja tuberkuloosi on ehtinyt aiheuttaa laaja-alaisia vaurioita esimerkiksi keuhkoihin, on mahdollista, ettei elimistö palaudu normaaliin tilaan. Joskus vaikean tuberkuloosin parantamiseksi saatetaan tarvita myös leikkaushoitoa.

Voinko itse vaikuttaa paranemiseeni tuberkuloosista?

Kyllä voit. Noudata lääkäriltä ja hoitajalta saamiasi ohjeita. Pidä omalta osaltasi huolta siitä, että valvottu hoito toteutuu.

Onko tuberkuloosin hoidon aikana kiinnitettävä huomiota ravitsemukseen?

Kyllä on. Runsaasti energiaa sisältävä, monipuolinen ravitsemus on tärkeä osa hoitoa. Jos ravitsemustilasi on päässyt huonoksi ja olet laihtunut monta kiloa, voit saada sairaalan ravitsemusterapeutilta yksilöllisen ateriasuunnitelman.

Milloin voin aloittaa uudelleen liikuntaharrastukset?

Tuberkuloosiin liittyy väsymystä, joka väistyy vähitellen paranemisen edistyessä. Hoidon alussa on syytä levätä. Rauhallinen päivittäinen kävely on mahdollista heti, kun itse tunnet jaksavasi liikkua ulkona. Saat lääkäriltäsi tarkemmat ohjeet liikunnan vähittäisestä lisäämisestä. Yksilöllinen tilanteesi, tuberkuloosin sijainti, laajuus ja aloitetun lääkehoidon vaikutus ratkaisevat aktiivisen liikuntaharrastuksen aloittamisen
ajankohdan.

Voinko harrastaa seksuaalista kanssakäymistä tuberkuloosihoidon aikana?

Kyllä voit. On kuitenkin tärkeää muistaa, että hoidon alkuvaiheessa voit olla niin väsynyt, ettei seksuaalinen kanssakäyminen kiinnosta.

Saanko tulla raskaaksi tuberkuloosihoidon aikana?

Olisi parasta, että raskaus ei käynnistyisi tuberkuloosihoidon aikana. Tuberkuloosilääkkeet vaikuttavat myös sikiöön, eivätkä kaikki lääkkeet ole turvallisia raskauden aikana. Hedelmällisessä iässä olevan, tuberkuloosiin sairastuneen naisen on hyvä keskustella lääkärin kanssa sopivasta ehkäisymuodosta tuberkuloosihoidon aikana. Ehkäisypillereiden teho heikentyy tuberkuloosilääkityksen vuoksi ja niiden
ehkäisytehoon ei voikaan lääkityksen aikana luottaa.

Jos tuberkuloosi todetaan odottavalla äidillä raskauden aikana, tullaan äidin ja sikiön hyvinvointia seuraamaan erityisen tarkoin.


Tuberkuloosilääkkeiden haittavaikutuksista (3)


Tuberkuloosilääkkeiden haittavaikutuksista

Onko tuberkuloosilääkkeillä haittavaikutuksia?

Kyllä on.
Lievät haittavaikutukset ovat tavallisia ja harmillisia, mutta ne eivät estä lääkityksen jatkamista. Kerro kokemistasi oireista hoidosta vastaavalle taholle, niin niihin yritetään löytää lievitystä. Lieviä haittavaikutuksia ovat:

  • Virtsan, sylkinesteen ja kyynelnesteen muuttuminen oranssin väriseksi. Tämä johtuu rifampisiinilääkkeestä. Piilolinssit voivat myös värjäytyä, joten älä käytä niitä rifampisiinihoidon aikana.
  • Ihon punoitus ja kutina auringonvalossa. Osa tuberkuloosilääkkeistä herkistää ihoa auringon valolle. Lääkärisi neuvoo sinua käyttämään aurinkosuojavoiteita tai suojaamaan ihosi vaatteilla.
  • Pahoinvointi, ripuli ja ruokahaluttomuus ovat hyvin tavallisia haittavaikutuksia, ne menevät usein ohi muutamassa viikossa tuberkuloosilääkitystä jatkettaessa. Voimakkaaseen ja jatkuvaan pahoinvointiin voi käyttää pahoinvointilääkkeitä.
  • Lievät ylävatsakivut. Näitä voidaan hoitaa lääkkein.
  • Lievät nivelkivut. Näitä voidaan hoitaa särkylääkkein ja fysikaalisin hoidoin.
  • Lievä päänsärky. Tätä voidaan hoitaa särkylääkkein.
  • Unihäiriöt, masentuneisuus. Tätä voidaan hoitaa lääkkein.

Vakavat haittavaikutukset ovat harvinaisia, mutta näiden ilmaantuessa on haitan aiheuttanut lääke lopetettava ainakin väliaikaisesti. Ota yhteyttä välittömästi hoidostasi vastaavaan tahoon, jos havaitset seuraavia oireita:

  • Oksentelu ja voimakas vatsakipu.
  • Ihon tai silmien valkuaisen värin muuttuminen keltaiseksi.
  • Nämä oireet voivat johtua tuberkuloosilääkkeiden aiheuttamasta maksatulehduksesta. Hoidon aikana seurataan maksaentsyymejä säännöllisesti verikokeilla.
  • Kuume ja ihottuma viittaavat vakavaan yliherkkysreaktioon.
  • Kovat, normaalin liikkumisen estävät nivel- tai lihaskivut.
  • Huimaus.
  • Korvien soiminen tai kuulon heikkeneminen.
  • Virtsamäärien pieneneminen, virtsan muuttuminen väriltään hyvin tummaksi.
  • Näkökyvyn heikkeneminen.
  • Kouristuskohtaus.
  • Näkö- tai kuuloharhat.
  • Itsemurha-ajatukset, voimakkaat mielialan vaihtelut.
  • Ien- tai nenäverenvuodot.

Voidaanko tuberkuloosilääkkeiden haittavaikutuksia estää?

Jossain määrin voidaan. Esimerkiksi isoniatsidi-lääkityksen yleinen haittavaikutus on ääreishermovaurio, joka ilmenee mm. käsien ja jalkojen puutumisena ja särkynä tai pistelyn tunteena. Näitä haittavaikutuksia estetään B6-vitamiinilisällä.

Voinko käyttää tuberkuloosihoidon aikana alkoholia?

Alkoholin käyttö tuberkuloosin hoidon aikana lisää maksatulehduksen kehittymisen riskiä. Tämän vuoksi on tärkeää, ettei hoidon aikana käytetä lainkaan alkoholia.


Eristäminen (7)


Eristäminen

Milloin tuberkuloosiin sairastunut eristetään sairaalassa?

Jos henkilön epäillään sairastavan tai hänen tiedetään sairastavan tartuttavaa tuberkuloosia, häntä hoidetaan erityisessä alipaineistettavassa huoneessa sairaalassa. Potilasta hoitava henkilökunta käyttää erityisiä hengityssuojaimia.

Miksi tartuttavaa tuberkuloosia sairastava eristetään sairaalassa?

Eristyksen tarkoituksena on estää tartunnan leviäminen sairaalassa muihin potilaisiin ja hoitohenkilökuntaan. Tartuttavaa tuberkuloosia sairastavaa hoidetaan sairaalassa eristyksessä niin pitkään kunnes hän on lähiympäristölleen tartuntavaaraton.

Kuinka kauan eristystä jatketaan?

Eristystä jatketaan tavallisesti vähintään pari viikkoa hoidon aloittamisesta. Tapauskohtaisesti voidaan eristystä joutua jatkamaan pidempään.

Saako eristyksessä olevan tuberkuloosipotilaan luona käydä vieraita?

Terveet aikuiset voivat vierailla eristyshuoneessa, mutta heidän tulee noudattaa tarkoin hoitohenkilökunnan antamia ohjeita ja käyttää erityisiä hengityssuojaimia. Pitkäkestoista vierailua ei suositella hoidon alkuvaiheessa. Kontakteja lähiomaisiin ja ystäviin voi ylläpitää puhelimitse ja Skype-nettipuheluin. Alle 5-vuotiaat lapset ja puolustuskyvyltään heikentyneet aikuiset eivät saa vierailla potilaan luona. Jos potilaalla on lääkkeille vastustuskykyinen tuberkuloosi, ovat myös alle 16-vuotiaiden henkilöiden vierailut kielletty.

Voidaanko eristykseen pakottaa?

Kyllä voidaan. Tartuntatautilain mukaan pakkohoitopäätös voidaan tehdä kahdeksi kuukaudeksi kerrallaan.

Milloin pakkoeristystä käytetään?

Pakkoeristystä joudutaan käyttämään esimerkiksi silloin, kun potilas sairastaa tartuttavaa tuberkuloosia ja hän on toistuvasti keskeyttänyt hoidon.

Onko tartuttavuuden jatkuessa mahdollista päästä kotiin?

Tartuttavaa tuberkuloosia sairastava henkilö voi päästä tartuttavuuden jatkuessa kotieristykseen, jos sille ei ole hoidollisia esteitä ja henkilö sitoutuu noudattamaan sovittuja sääntöjä. Kodin ulkopuolella asiointi (esim. työ, kauppa, ravintola, harrastepiiri) on eristysaikana kielletty. Kotieristykseen pääsy edellyttää myös sitä, että kotona ei ole alle 5-vuotiaita lapsia. Sairaalassa aloitetun tuberkuloosihoidon tulee jatkua valvotusti päivittäin.


Tuberkuloosirokotus (1)


Tuberkuloosirokotus

Onko tuberkuloosiin rokotusta?

Kyllä on. Kaikkien vastasyntyneiden BCG (BacillusCalmette-Guerin)-rokotus aloitettiin Suomessa 1940-luvun alussa. Rutiininomaisesta rokottamisesta luovuttiin syksyllä 2006, jonka jälkeen rokotus on annettu vain riskiryhmiin kuuluville alle 7-vuotiaille lapsille. Syynä muutokseen oli tuberkuloositapausten väheneminen Suomessa ja elävän BCG-rokotteen aiheuttamat haittavaikutukset. Lue lisää aiheesta THL:n sivuilta.

BCG-rokotus suojaa pieniä, alle 5-vuotiaita lapsia tuberkuloosin vakavilta tautimuodoilta kuten tuberkuloottiselta aivokalvontulehdukselta ja yleistyneeltä tuberkuloosilta. Lapsena saatu BCG-rokotus ei suojaa aikuisväestöä.

Tuberkuloosiin kehitetään maailmalla uusia, turvallisempia ja parempia rokotteita.

Mycobacterium tuberculosis Tuberkuloosille altistuminen Tuberkuloositartunta Latentti tuberkuloosi-infektio Tuberkuloositapaus Hengitysteiden tuberkuloosi Tartuntavaarallinen tuberkuloositapaus Tartunnan lähde Tuberkuloosin riskiryhmä Kontakti Lähikontakti Tilapäinen kontakti Satunnaiskontakti Kontaktiselvitys TB-yskösnäyte Bronkoskopia Mahahuuhtelunäyte Thx-rtg CT (Computed Tomography) HRCT (High Resolution Computed Tomography) BCG-rokote Kalmetointi Valvottu hoito, DOT (Directly Observed Therapy) Alipaineistettava huone Kotieristys Mantoux-testi IGRA (Interferon Gamma Release Assay)-testi Lääkeherkkä tuberkuloosi Lääkeresistentti tuberkuloosi MDR-TB (Multidrug resistant TB) XDR-TB (Extensively drug resistant TB) Suuri tuberkuloosin ilmaantuvuus Pieni tuberkuloosin ilmaantuvuus