Share on FacebookTweet about this on Twitter

Kysymykseni koskee työpaikalla ilmennyttä tuberkuloositartuntaa joka todettiin ilmeisesti vasta noin seitsemän kuukautta oireiden ilmenemisen jälkeen. Tuberkuloosia hoidettiin sinä aikana tavallisena flunssana/infektiona. Henkilökunnalle tehtiin seurantatutkimukset eikä muita tartuntoja todettu alustavasti. Henkilöstöä ollaan nyt siirtämässä yhteisiin avotiloihin (avokonttori). Työtilat ovat koostuneet yksittäisistä työhuoneista ja kosketuspinta ollut tästä johtuen hyvin rajallinen. Minkälainen henkilöstön riski tartunnalle on jos tuberkuloosi on a. antibiooteille vastustuskykyinen muoto b. antibioottihoitoon hyvin vastaava. Avotiloissa henkilöstön yhdessä olo on tiivistä, päivittäistä ja pitkäkestoista ( 7-8 t /päivä). Mikä on työterveydenhuollon seurantavastuu ?

Tuberkuloosi tarttuu huonosti. Sadasta henkilöstä, jotka oleskelevat pitkään tai toistuvasti samassasisätilassa tartuttavaan keuhkotuberkuloosiin sairastuneen kanssa, arviolta kolmenkymmentä saa tuberkuloositartunnan ja heistä vain yksi kymmenestä eli kolme sairastuu tuberkuloosiin. Tartunnan saamisen riski on suurin sairastuneen lähipiirillä (samassa taloudessa asuvat), koska he viettävät paljon aikaa samoissa sisätiloissa. Tuberkuloositartunnan riski on samanlainen oli kyseessä lääkkeille herkkä tai vastustuskykyinen kanta.

Tartuntariskiin vaikuttaa altistumisajan lisäksi myös sairastuneen keuhkotuberkuloosin oireiden voimakkuus, yskimishygienia ja sisätilan koko ja ilmanvaihto. Tuberkuloosi tarttuu ilman välityksellä.

Pienpisaroissa tuberkuloosibakteeri pääsee ilmavirtojen mukana leijailemaan myös huoneesta toiseen huoneiden ovia avattaessa / suljettaessa ja ihmisten liikkuessa yhteisissä tiloissa. Avokonttori on tilana suurempi kuin yksittäinen työhuone ja yleensä tehokkaasti ilmastoitu (mahdollisesti koneellinen ilmanvaihto). Näin ollen ei voi yksiselitteisesti arvioida, kummassa työympäristössä tuberkuloosin tarttumisen riski olisi suurempi.

Sairastumisriski tartunnan saamisen jälkeen on suurin henkilöillä, joilla on jokin vastustuskykyä heikentävä perussairaus tai lääkitys. (http://tuberkuloosi.fi/olenko-vaarassa/riskiryhmat/). Tämän vuoksi altistuneilta kysytään näitä asioita ja jos jokin sairastumisriskiä lisäävä tekijä löytyy, tehdään jatkotutkimuksia, joilla selvitetään mahdollinen tuberkuloositartunta (veritesti, IGRA). Jos tuberkuloositartunta todetaan, tarjotaan sairastumisriskissä olevalle henkilölle mahdollisuutta lääkehoitoon, jolla estetään tuberkuloositaudin kehittyminen. (http://tuberkuloosi.fi/tuberkuloosi/tartunta/)

Tuberkuloositartunnan saanut henkilö ei tartuta. Hän voi jatkaa työtään ja harrastuksiaan normaalisti. On mahdollista, että kukaan teistä samalla työpaikalla altistuneista ei sairastu. Koska tuberkuloosin kehittyminen tartunnan jälkeen voi viedä useita vuosia tai vuosikymmeniä, on kuitenkin hyvä muistaa tuberkuloosin oireet (pitkittynyt yskä, yskökset, limaisuus, ruokahaluttomuus, tahaton laihtuminen, väsymys, voimakas yöhikoilu, kuumeilu) ja hakeutua tällaisten oireiden mahdollisesti ilmaantuessa lääkärin tutkimuksiin.

Työterveyshuollon tehtävänä on selvittää työtehtävissä tapahtunut altistumistilanne ja kirjata työntekijän altistuminen potilaskertomukseen. Luetteloa altistuneista säilytetään työterveyshuollossa 40 vuotta

viimeisen tiedossa olevan altistumisen jälkeen. Työntekijän tuberkuloosi on ammattitauti, kun sen voidaan todennäköisesti katsoa johtuvan työssä saadusta tartunnasta. Työterveyshuolto järjestää alkutarkastuksen ja keuhkokuvaukset sekä lähettää oireiset tai sairastumisriskissä olevat tuberkuloosille altistuneet henkilöt jatkotutkimuksiin erikoissairaanhoitoon. Jos työnantaja vaihtuu seuranta-aikana, tulee työntekijän ottaa yhteyttä asuinkunnan terveyskeskukseen, josta järjestetään 12 kk keuhkokuvaus.

Asiantuntijan vastauksia