Share on FacebookTweet about this on Twitter

Kontaktiselvitys – mitä se tarkoittaa?

Miksi kontaktiselvitys tehdään?

Tuberkuloosi on yleisvaarallinen tartuntatauti. Se ei saa levitä. Tartuntatautilaki määrää, että terveysviranomaisten täytyy estää tuberkuloosin leviäminen väestön keskuudessa. Tämä tapahtuu kontaktiselvityksen avulla. Erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto tekevät selvityksen yhteistyönä.

Kontaktiselvitys käynnistyy, kun todetaan uusi tartuntavaarallinen tuberkuloositapaus. Näissä tilanteissa kontaktiselvityksen avulla pyritään löytämään uudet tautitapaukset. Alle 16-vuotiaiden lasten osalta haetaan myös niitä, jotka ovat saaneet latentin tuberkuloosi-infektion. Heidän tuberkuloosinsa kehittyminen pyritään estämään lääkehoidolla. Alle 5-vuotiaiden lasten osalta selvitys tehdään myös silloin, jos he ovat olleet lähikontaktissa ei-tartuntavaarallisen keuhkotuberkuloosiin sairastuneen kanssa.

Toinen syy kontaktiselvitykseen on se, että uuden tuberkuloositapauksen kontaktien joukosta haetaan tartunnan lähde. Toimet käynnistyvät silloin, jos sairastunut on lapsi tai HIV-positiivinen aikuinen tai jos sairastuneella on tuberkuloottinen aivokalvontulehdus. Näissä tilanteissa tuberkuloosiin on sairastuttu lyhyen ajan (3–6 kk) kuluttua tartunnasta. Tavallisesti tartunnan lähde löytyy sairastuneen lähipiiristä.

Miten kontaktiselvitys tehdään?

Selvitys alkaa sairaalassa siten, että sairastunutta haastatellaan.

Jos kyse on tartuntavaarallisesta tuberkuloositapauksesta, määritetään tartuttavuusaika eli kuinka kauan sairaus on voinut tarttua toisiin. Se riippuu siitä, kuinka kauan sairastuneella on ollut oireita, kuinka voimakkaita oireet ovat ja kuinka laajalle tauti on sairastuneessa levinnyt. Tartuttavuusaika voi olla muutamasta viikosta yli vuoteen. Tavallisimmin se on noin kolme kuukautta.

Sairastunutta haastattelemalla selvitetään altistuneiden henkilöiden nimet ja yhteystiedot. Ensin kysytään, kenen kanssa sairastunut asuu. Samassa taloudessa asuvilla perheenjäsenillä on suurempi riski saada tuberkuloositartunta kuin muilla, koska he viettävät eniten aikaa samoissa sisätiloissa. Perheen alle 5-vuotiaat lapset, joita ei ole rokotettu, ohjataan tutkimuksiin kiireellisimmin. Heillä on suurin sairastumisriski mahdollisen tartunnan jälkeen. He voivat myös sairastua vakaviin tuberkuloosin tautimuotoihin.

Kun perheenjäsenet on kartoitettu, selvitetään muu lähipiiri eli ne henkilöt, joiden kanssa sairastunut on ollut tekemisissä lähes päivittäin. Näitä ovat esimerkiksi sukulaiset, ystävät ja työtoverit. Haastattelemalla selvitetään, mitkä ovat tartuttavuusaikana altistuneiden ryhmät työ- tai opiskelupaikalla ja mahdollisissa harrastuspiireissä.

Altistuneet henkilöt ryhmitellään kolmeen luokkaan: lähikontakteihin, tilapäisiin kontakteihin ja satunnaiskontakteihin. Suomessa käytössä olevan ohjeistuksen mukaan luokittelu perustuu siihen, kuinka kauan altistunut henkilö on oleskellut samassa huonetilassa sairastuneen kanssa. Nykyisen käytännön mukaan altistumisen aikaraja on yhteenlaskettuna kahdeksan tuntia.

Lähikontakti on henkilö, joka on altistunut yhteenlaskettuna yli kahdeksan tunnin ajan. Tilapäinen kontakti on altistunut vähemmän kuin kahdeksan tuntia. Satunnaiskontakti on altistunut lyhytaikaisesti, alle tunnin ajan.

Lähikontaktit ohjataan aina tuberkuloositutkimuksiin, tilapäisistä kontakteista alle 5-vuotiaat. Satunnaiskontakteja ei yleensä tutkita, koska heidän tartunta- ja sairastumisriskinsä on vähäinen.

Miten altistunut saa tiedon tilanteesta?

Kun sairaalassa haastatellaan sairastunutta, saadaan selville altistuneet henkilöt. Heidän nimensä ja yhteystietonsa ilmoitetaan heidän asuinpaikkakuntansa terveyskeskuksen tartuntatautivastuuhenkilöille.

Altistuneet aikuiset lähikontaktit kutsutaan puhelimitse tai kirjeitse tutkimuksiin terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon. Alle 16-vuotiaista altistuneista lähikontakteista ja alle 5-vuotiaista tilapäisistä kontakteista tehdään lähete erikoissairaanhoitoon. Heidät tutkitaan lastentautien poliklinikalla. Alle 5-vuotiaat rokottamattomat lapset tutkitaan aina ensi tilassa.

Mitä tutkimuksia altistuneelle tehdään?

Kaikille aikuisille lähikontakteille tehdään keuhkojen röntgenkuvaus (Thx-rtg) ja selvitetään mahdolliset tuberkuloosiin viittaavat oireet. Alueellisista ja paikallisista voimavaroista riippuen altistunut voidaan ottaa terveydenhoitajan tai lääkärin tarkastukseen. Vaihtoehtoisesti hänelle annetaan tuberkuloositietoa kirjeitse. Keuhkojen röntgenkuvaus uusitaan tavallisesti vuoden kuluttua, erityistapauksissa puolivuosittain kahden vuoden ajan. Jos lähikontakti on altistunut lääkkeille vastustuskykyiselle tuberkuloosille tai lähikontakti on päihdeongelmainen, hänen tilaansa seurataan kahden vuoden ajan.

Jos aikuisella lähikontaktilla on perussairaus tai lääkitys, joka lisää tuberkuloosin sairastumisriskiä, hänet tutkitaan alueellisten käytäntöjen mukaan erikoissairaanhoidossa (useimmiten keuhkopoliklinikalla). Tutkimuksissa selvitetään, onko hänellä latentti tuberkuloosi-infektio ja tarvitseeko hän tuberkuloosin kehittymistä estävää lääkehoitoa.

Alle 16-vuotiaille lähikontakteille ja alle 5-vuotiaille lähi- ja tilapäisille kontakteille tehdään tutkimukset erikoissairaanhoidossa, lastentautien poliklinikalla. Keuhkojen röntgenkuvauksen ja terveystarkastuksen lisäksi heille tehdään ihotesti (Mantoux-testi) ja / tai veritesti (IGRA-testi) latentin tuberkuloosi-infektion selvittämiseksi. Jos henkilöllä todetaan latentti tuberkuloosi-infektio, hänelle tarjotaan mahdollisuutta tuberkuloosin kehittymistä estävään lääkehoitoon. Lääkehoito on joko 6–9 kuukautta kestävä isoniatsidi-lääkitys tai 3 kuukautta kestävä isoniatsidin ja rifampisiinin yhdistelmähoito.

Mitä tutkimukset maksavat?

Kaikki tuberkuloosille altistumisen vuoksi tehtävät tutkimukset ja hoidot ovat tartuntatautilain mukaan tutkittavalle ilmaisia.

Mitä kontaktiselvitykseen päätyneen henkilön tulisi vielä muistaa?

On tärkeää, että muistat olleesi kontaktiselvityksessä ja kerrot sen tulevaisuudessa sinua hoitaville ammattihenkilöille. Voit sairastua tuberkuloosiin vasta kymmenien vuosien kuluttua altistumistilanteesta. Ota siis yhteyttä lääkäriin tuberkuloosin mahdollisuuden selvittämiseksi, jos sinulle tulee seuraavia oireita:

  • yli kolme viikkoa kestänyt pitkittynyt yskä, yskökset, limaisuus
  • lämpöily tai kuumeilu, jolle ei löydy selitystä
  • ruokahaluttomuus ja tahaton laihtuminen
  • poikkeuksellinen väsymys
  • tavanomaisesta poikkeava yöhikoilu