Share on FacebookTweet about this on Twitter

Riskiryhmät

Riskiryhmissä tuberkuloosia on enemmän kuin muussa väestössä tai tuberkuloosiin sairastumisen riski on tartunnan jälkeen muuta väestöä suurempi.

Tuberkuloosi tarttuu tavallisimmin henkilöstä, jolla on hengitysteiden tuberkuloosi (yleisimmin keuhkotuberkuloosi), jota ei ole vielä todettu eikä hoito ole alkanut. Tällainen henkilö voi erittää ilmaan runsaasti tuberkuloosibakteereja yskiessään ja puhuessaan.

Tilan koko ja ilmanvaihto sekä altistumisen kesto vaikuttavat tartuntariskiin. Jos tila on pieni ja huonosti tuuletettu, tuberkuloosibakteereita voi olla sisäilmassa paljon. Mitä pitempään ja useammin toinen henkilö oleskelee samassa tilassa, sitä todennäköisemmin ja enemmän hän saa hengitysilman mukana keuhkoihinsa tuberkuloosibakteereja ja altistuu tartunnalle.

Tuberkuloosi ei tartu helposti. Tartunnan saa vain alle kolmasosa altistuneista. Tartunnan saaneista aikuisista (joiden vastustuskyky on normaali) vain yksi kymmenestä sairastuu. Sairastumisriski on suurin tartuntaa seuraavien muutaman vuoden aikana, noin puolet sairastuu kahden vuoden kuluessa tartunnasta, loput sairastuvat kymmenienkin vuosien kuluttua.

Suomessa tuberkuloosin riskiryhmiä ovat:

  • Hiljattain tuberkuloosille altistuneet ja tartunnan saaneet henkilöt

Suurin riski tartunnalle ja sairastumiselle on henkilöillä, jotka asuvat samassa taloudessa.  Siksi tartunnanjäljityksessä painotetaan perhepiirin ja paljon altistuneiden tutkimista. Erityinen huomio kiinnitetään pieniin lapsiin ja iästä riippumatta niihin henkilöihin, joilla on jokin sairastumisriskiä lisäävä sairaus tai lääkitys (katso kohdasta Henkilöt, joilla on puolustusjärjestelmää heikentävä sairaus tai lääkitys). Heillä on tartunnan saatuaan muita suurempi sairastumisriski.  Tuberkuloositartuntaa selvitetään veritestillä (IGRA) näiltä erityisryhmiltä sekä alle 35-vuotiailta perhepiirissä tai lähipiirissä paljon altistuneilta. Tuberkuloositartunnan saaneelle tarjotaan mahdollisuutta latentin tuberkuloosi-infektion hoitoon.  Lue aiheesta enemmän kohdasta Tartunnanjäljitys.

  • Ikäihmiset

He ovat saaneet tuberkuloositartunnan lapsuudessaan tai nuoruudessaan ja sairastuvat tuberkuloosiin puolustuskyvyn heikentyessä ikääntymisen tai sairauksien vuoksi. 2010-luvulla Suomen tuberkuloositapauksista reilu kolmasosa on ollut yli 75 vuotta täyttäneillä kantaväestöön kuuluvilla henkilöillä.

  • Päihteiden ongelmakäyttäjät

He altistuvat ja sairastuvat muuta väestöä enemmän elintapojensa vuoksi.  Lue lisää päihteidenkäyttöön liittyvästä tuberkuloosiriskistä: Päihteidenkäyttäjät tuberkuloosin riskiryhmäpdf-tiedosto.

  • Henkilöt, jotka ovat muuttaneet Suomeen maista, joissa tuberkuloosia esiintyy paljon tai oleskelleet yli vuoden tällaisissa maissa

2010-luvun lopussa uusista tuberkuloositapauksista lähes puolet on todettu ulkomaalaistaustaisilla henkilöillä. He ovat saaneet tuberkuloositartunnan syntymämaassa tai kauttakulkumaissa (turvapaikanhakijat, pakolaiset), eikä heillä ole useimmiten tietoa altistumisestaan. Maahanmuuttoon liittyvät moninaiset stressitekijät vaikuttavat tuberkuloosin aktivoitumiseen.  Sairastumisriski on suurimmillaan maahanmuuttoa seuraavien viiden vuoden aikana, mutta se säilyy kantaväestöä suurempana myöhemminkin. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen raportin mukaan tuberkuloosiin sairastuneet ulkomaalaistaustaiset ovat nuorempia (keski-ikä 33 vuotta) kuin kantaväestöön kuuluvat sairastuneet (keski-ikä 72 vuotta).

  • Tuberkuloosin ilmaantuvuus on erittäin korkea maissa, joissa todetaan vähintään 150 tapausta / 100 000 asukasta / vuosi.
  • Tuberkuloosin ilmaantuvuus on korkea maissa, joissa todetaan vähintään 50 tapausta / 100 000 asukasta /vuosi.
  • Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos päivittää säännöllisin välein maalistaa.
  • Suomessa tuberkuloosin ilmaantuvuus on viime vuosina ollut erittäin matala, alle 5/ 100 000 asukasta/vuosi.

 

Erittäin korkean tai korkean tuberkuloosin ilmaantuvuuden maihin vähintään vuodeksi muuttavien on hyvä tiedostaa tuberkuloosille altistumisen mahdollisuus. Katso tarkemmin kohdasta Ulkomaille lähdössä.

  • Henkilöt, joilla on puolustusjärjestelmää heikentävä sairaus tai lääkitys

Kivipölykeuhko eli silikoosi ja keinomunuaishoitoa vaativa munuaisten vajaatoiminta lisäävät jossain määrin tuberkuloosiin sairastumisriskiä tuoreen tartunnan jälkeen.

Hoitamaton HIV-infektio lisää tuberkuloosiin sairastumisriskiä huomattavasti. HIV-positiivisella henkilöllä, jolla ei ole tehokasta HIV-lääkehoitoa, on noin 30-kertainen riski sairastua tuberkuloosiin tartunnan saatuaan. Aids-vaiheessa olevalla henkilöllä sairastumisriski on noin 100-kertainen. Jos HIV-infektioon on käytössä tehokas lääkehoito, on sairastumisriski samantasoinen kuin HIV-negatiivisella henkilöllä.  HIV-testi tehdään kaikille tuberkuloosiin sairastuneille.

Elinsiirtoon ja kantasolusiirtoon liittyvä hyljinnänestolääkitys heikentää huomattavasti puolustusjärjestelmää.  Siksi ennen elinsiirtoa ja kantasolusiirtoa selvitetään mahdollinen latentti tuberkuloosi-infektio ja annetaan siihen lääkehoito, jolla estetään tuberkuloosiin sairastuminen.

TNF-salpaajalääkitys on voimakkain yksittäinen tuberkuloosiriskiä lisäävä lääkeryhmä. TNF-salpaajalääkitys purkaa elimistön muodostaman suojan tuberkuloosibakteerien ympäriltä ja siten aiemmin hiljaisena pysynyt, latentti tuberkuloosi-infektio voi aktivoitua ja aiheuttaa nopeasti etenevän tuberkuloosin. Siksi ennen TNF-salpaajalääkityksen aloittamista selvitetään mahdollinen latentti tuberkuloosi-infektio ja annetaan siihen lääkehoito, jolla estetään tuberkuloosiin sairastuminen. Katso tarkemmin kohdassa Biologinen lääkehoito.

Muut puolustusjärjestelmään heikentävästi vaikuttavat lääkkeet lisäävät jossain määrin tuberkuloosiin sairastumisriskiä. Näitä lääkkeitä ovat vähintään kuukauden ajan käytetty suuriannoksinen (vähintään 20 mg/ vrk) kortikosteroidilääkitys, parhaillaan käytössä olevat solunsalpaajat ja muut biologiset lääkkeet kuin TNF-salpaajat.  Katso tarkemmin kohdassa Biologinen lääkehoito.

  • Työssään tuberkuloosille altistuvat

Suomessa tuberkuloositartunnalle altistuvat eniten terveydenhuoltoalan töissä olevat työntekijät. Tuberkuloosille voi altistua muuta väestöä enemmän myös sosiaalialan (erityisesti päihdesektorin) töissä ja maahanmuuttajatyössä.

Erittäin korkean tai korkean tuberkuloosin ilmaantuvuuden maihin tai Baltian maihin yli kolmeksi kuukaudeksi sosiaali- ja terveydenhuollon alan töihin lähtevien on hyvä tiedostaa tuberkuloosille altistumisen mahdollisuus. Katso tarkemmin kohdasta Ulkomaille lähdössä.

Lue lisää päihteidenkäyttäjistä tuberkuloosin riskiryhmänä (pdf)