Share on FacebookTweet about this on Twitter

Tuberkuloosia oppilaitoksessa

Oppilaitoksessani tai koulussani opiskelevalla henkilöllä on todettu tartuttava keuhkotuberkuloosia. Mitä minun kuuluu tietää ja tehdä?

 

Tartuntariski

Ne oppilaitoksesi tai koulusi opiskelijat, jotka opiskelevat samoissa ryhmissä tuberkuloosiin sairastuneen kanssa, ovat altistuneet eniten. Toisin sanoen, heillä on ollut suurin riski saada tuberkuloositartunta. Sama riski koskee näiden opiskeluryhmien opettajia.

Tuberkuloosi tarttuu huonosti. Vain kolmasosa altistuneista saa tartunnan. Heistä yksi kymmenestä sairastuu tuberkuloosiin. Tuberkuloosille altistuminen opiskeluryhmässä ei siis tarkoita sitä, että juuri sinä sairastuisit.

Tartunnan riskiin vaikuttaa monia tekijöitä. Näistä tärkeimpiä ovat sairastuneen opiskelijan sairauden laajuus, yskäoireen voimakkuus ja kesto sekä opiskelutilan koko.

Sairastuneen keuhkoissa voi olla laajoja tulehdusmuutoksia tai onteloita. Silloin keuhkoissa on myös paljon tuberkuloosibakteereja. Niitä vapautuu runsaasti huoneilmaan samalla, kun sairastunut puhuu, laulaa, yskii tai aivastaa. Tällaisessa tilanteessa on tavallista, että sairastuneen yskösnäytteiden tutkimuksissa nähdään mikroskoopissa tuberkuloosibakteereja (hapon kestäviä sauvoja). Silloin puhutaan tarttuvasta tai tartuntavaarallisesta tuberkuloosista.

Nyrkkisääntönä on, että mitä enemmän on yskää (limaisuutta ja ysköksiä, mahdollisesti veriyskää), sitä laajempi tulehdus on kyseessä.

Tartuntariskiin vaikuttaa merkittävästi se aika, joka on kulunut oireiden alkamisesta tuberkuloosin toteamiseen ja hoidon aloittamiseen. Mitä pidempi aika on kulunut sairauden alusta sen toteamiseen, sitä enemmän tuberkuloosi on ehtinyt aiheuttaa tulehdusmuutoksia ja oireita sairastuneen keuhkoissa. Luonnollisesti sitä suurempi on myös tartuntariski samassa opiskeluryhmässä opiskelevilla.

Tartuntariskiin vaikuttaa myös se, minkä kokoisessa tilassa opiskeluryhmä on viettänyt aikaa sairastuneen kanssa. Pienessä huonetilassa yhtä aikaa oleskeltaessa tartuntariski on suurempi kuin suuressa tilassa (esimerkiksi ruokasalissa, juhla- tai jumppasalissa). Siksi altistuneiden ryhmä rajataan tavallisesti samassa ryhmässä (ja luokkahuoneessa) opiskeleviin.

 

Kontaktiselvitys

Kun on todettu, että opiskeluryhmään kuuluvalla opiskelijalla on keuhkotuberkuloosi, selvitetään altistuneet. Selvitys tapahtuu haastattelemalla sairastunutta. Tätä kutsutaan kontaktiselvitykseksi. Tarkoituksena on löytää uudet tautitapaukset sairastuneen lähipiiristä. Altistuneet henkilöt luokitellaan lähikontakteiksi, tilapäisiksi kontakteiksi ja satunnaiskontakteiksi. Samassa opiskeluryhmässä altistuneet ovat yleensä lähikontakteja.

 

Toimet altistuksen toteamisen jälkeen

Terveysviranomaiset järjestävät altistuneiden opiskelijoiden tai koululaisten tutkimukset joko koulu- tai opiskeluterveydenhuollon kautta tai asuinkunnan terveyskeskuksesta. Opettajat ohjataan työterveyshuollon tutkittavaksi. Tapana on myös järjestää informaatiotilaisuus ja / tai tiedote tilanteesta ja jatkotoimenpiteistä.

Kaikille opiskeluryhmään kuuluville tehdään keuhkokuvaus tutkimusten alussa ja selvitetään, onko altistuneilla mahdollisesti tuberkuloosiin viittaavia oireita.

Jos sinulla todetaan tuberkuloosioireita, sinulle järjestetään jatkotutkimukset erikoissairaanhoidossa joko lähimmän sairaalan poliklinikalla tai osastolla. On mahdollista, että nuorten aikuisten joukkoaltistumisessa käytetään tartunnan selvittämiseksi veritestiä (IGRA). Sillä haetaan altistuneiden ryhmästä tartunnan saaneita (LTBI) henkilöitä. Heille tarjotaan mahdollisuutta aloittaa tuberkuloosin kehittymistä estävä lääkehoito. Veritesti tartunnan selvittämiseksi tehdään aina kaikille alle 16-vuotiaille altistuneille lähikontakteiksi määritetyille koululaisille.

Kaikki tutkimukset ja tuberkuloosin kehittymistä estävä lääkehoito ovat tartuntatautilain mukaan ilmaisia.

Jos olet altistunut taudille ja saanut tartunnan, mutta sinulla ei ole oireita, voit elää normaalisti. Et ole tartuntariski ympäristölle. Voit jatkaa opintojasi ja harrastuksiasi normaalisti.

Koska tuberkuloosin kehittyminen tartunnan jälkeen voi viedä useita vuosia tai vuosikymmeniä, on opiskeluryhmässä altistuneiden hyvä muistaa tuberkuloosin oireet (pitkittynyt yskä, yskökset, limaisuus, ruokahaluttomuus, tahaton laihtuminen, väsymys, voimakas yöhikoilu, kuumeilu) ja hakeutua tarvittaessa lääkärin tutkimuksiin.

 

Sinä voit auttaa ja tukea sairastunutta

On tavallista, että opiskelukaverin sairastuminen tuberkuloosiin aiheuttaa pelkoa, ahdistusta ja huolta. Tuberkuloosiin sairastuminen ei ole kenenkään syytä eikä se ole kuolemantuomio. Sairastuneen henkilöllisyyttä ei salassapitovelvollisuuden vuoksi anneta koskaan julki, mutta usein se tiedetään opiskeluryhmässä sairastuneen pitkän poissaolon perusteella. Voit tukea sairastunutta kannustavin puhelinsoitoin tai viestein, ja sairastuneen voinnin mukaan myös tervehdyskäynnein.

Tuberkuloosin hoito on Suomessa hyvää. Tuberkuloosia hoidetaan monella eri lääkkeellä,  joiden säännöllinen nauttiminen valvotusti on tärkeää paranemisen vuoksi. Keuhkotuberkuloosin hoito kestää vähintään puoli vuotta. Sinä voit auttaa omalla myönteisellä  suhtautumisellasi opiskelu- tai koulukaveriasi noudattamaan lääkärin antamia ohjeita.