Share on FacebookTweet about this on Twitter

Tuberkuloosia terveydenhuollon toimipisteessä

Tuberkuloosia työssä terveydenhuollon toimipisteessä

Olen osallistunut tartuttavaa tuberkuloosia sairastavan potilaan hoitoon. Mitä minun kuuluu tietää ja tehdä?

Tartuntariski

Yksilöllisen tartuntariskin arviointi on vaikeaa, eikä absoluuttisia turvarajoja ole. Tuberkuloosi tarttuu huonosti. Vain kolmasosa altistuneista saa tartunnan ja heistä yksi kymmenestä sairastuu tuberkuloosiin. Tuberkuloosille altistuminen työssä ei siis tarkoita sitä, että juuri sinä sairastuisit.

Tartunnan riskiin vaikuttaa monia tekijöitä, näistä tärkeimpänä potilaan sairauden laajuus, yskäoireen voimakkuus ja kesto, potilaan yskimishygienia (suojaako sairastunut esim. nenäliinalla yskän tai aivastuksen), huonetilan koko ja ilmanvaihto, työntekijän yhteenlaskettu altistumisaika, altistumista lisäävät toimenpiteet ja mahdollinen hengityssuojaimien käyttö hoitotoimenpiteiden yhteydessä.

Jos sairastuneen keuhkoissa on laajalti tulehdusmuutoksia tai onteloita, on tuberkuloosibakteereita paljon ja niitä vapautuu runsaasti huoneilmaan sairastuneen puhuessa, laulaessa, yskiessä tai aivastaessa. Tällaisessa tilanteessa on tavallista, että sairastuneen henkilön yskösnäytteiden erikoisvärjäyksessä nähdään mikroskopoitaessa tuberkuloosibakteereita (hapon kestäviä sauvoja). Silloin puhutaan tartuttavasta tai tartuntavaarallisesta tuberkuloosista.  Samankaltainen tilanne voi syntyä, jos tuberkuloosibakteereita runsaasti sisältävää (värjäyspositiivisuus) märkäeritteistä paisetta suihkutellaan.

Tavallisen potilashuoneen ilma vaihtuu 3-4 kertaa tunnissa, kun taas alipaineistettavan eristyshuoneen ilmanvaihto on 6-12 kertaa tunnissa. Tiheämpi ilmanvaihto vähentää tuberkuloosibakteereiden määrää potilashuoneessa. Tartuttavaa keuhkotuberkuloosia epäiltäessä olisi suositeltavaa sijoittaa potilas alipaineistettavaan huoneeseen, mikäli sellainen on käytettävissä. Työntekijä voi suojautua pukemalla hengityksensuojaimen (FFP2 tai FFP3). Hengityksensuojaimen istuvuuden ja tiiviyden voi selvittää ns. hupputestauksella. Kysy mahdollisuutta hupputestaukseen erikoissairaanhoidon keuhkoklinikasta (tuberkuloosipotilaiden hoidosta vastaavalta henkilöltä), infektioyksiköstä (hygieniahoitaja) tai työterveyshuollosta (työterveyshoitaja).

Työntekijän altistumisen merkittävyyden arviointi

Työterveyshuollon tehtävänä on selvittää työtehtävissä tapahtunut altistumistilanne ja kirjata työntekijän altistuminen potilaskertomukseen. Luetteloa altistuneista säilytetään työterveyshuollossa 40 vuotta viimeisen tiedossa olevan altistumisen jälkeen. Työntekijän tuberkuloosi on ammattitauti, kun sen voidaan todennäköisesti katsoa johtuvan työssä saadusta tartunnasta.

Kontaktiselvitykset tehdään erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon yhteistyönä THL:n kontaktiselvitysohjeiston mukaisesti. Tieto altistumisesta tulee useimmiten keuhkoklinikan tuberkuloosiasiantuntijoilta potilasta hoitaneen yksikön osastonhoitajalle, joka puolestaan informoi altistuneita työntekijöitä. Joissakin sairaanhoitopiireissä käytetään erityistä arviointikaavaketta, jonka altistuneet työntekijät täyttävät ja lähettävät työterveyshuoltoon.

Työterveyshuollossa työntekijät luokitellaan altistumistilanteen perusteella lähikontakteiksi, tilapäisiksi kontakteiksi tai satunnaiskontakteiksi.

Lähikontakti, esimerkkejä:

  • Työntekijän yhteenlaskettu altistumisaika on yli 8 tuntia.
  • Jos aikamäärää on vaikea arvioida (altistumisesta kulunut jo aikaa) nyrkkisääntönä on vähintään kahden työvuoron aikana tapahtunut lähihoito (potilaan avustaminen pesuissa, syömisessä, asennon korjaamisessa, haavanhoito yms.) tai vähintään yhden työviikon aikana tapahtunut potilashuoneen siivoustyö.
  • Jos potilas on ollut intuboituna tai trakeostomoituna, on tartuntariski suurempi ja se on otettava huomioon altistumisen intensiteettiä arvioitaessa (esim. yksi työvuoro lähihoitoa tehohoidossa riittäisi lähikontaktiksi).
  • Työntekijä on altistunut kertaalleen hyvin voimakkaasti osallistuessaan tiettyihin toimenpiteisiin, joissa ilmaan muodostuu hienojakoista aerosolia: hengitysteiden liman imeminen, intubointi, bronkoskopia, yskösten indusointi, tuberkuloosibakteereja sisältävien eritteiden käsittelyvahinko (avonaisten näytepurkkien tai märkänäytteiden läikyttely), TB-paiseen, fistelin tai märkäeritteisen haavauman suihkuttelu kun erite on TB-värjäyspositiivinen, hengitysteiden fysioterapeuttinen hoito, puheterapia, hammashoito, leikkaustoimenpiteet, ruumiinavaus.
  • Työntekijä on kuljettanut tai hoitanut tartunnan lähdettä autokuljetuksen aikana.
  • Altistuminen pienessä tilassa intensiivisesti esim. pitkäkestoinen CT tai MRI-tutkimus.

 

Tilapäiskontakti, esimerkkejä:

  • Työntekijän yhteenlaskettu altistumisaika on alle 8 tuntia, mutta ajallisesti enemmän kuin lyhyet käväisyt potilashuoneessa.
  • Osallistuminen lähihoitoon yhden työvuoron aikana
  • Toistuva (yli kaksi kertaa) verinäytteen ottaminen.

 

Satunnaiskontakti,  esimerkkejä:

  • Lyhyt, yksittäinen altistuminen.
  • Käväisy potilashuoneessa yhden työviikon ajan, esim. ruokatarjottimen vieminen.
  • Keuhkojen röntgenkuvausta suorittava henkilö (altistuminen 5-10 min).

 

Toimenpiteet

Työterveyshuollon velvollisuus on järjestää lähikontakteiksi määritetyille työntekijöille alkutarkastus ja keuhkokuvaus altistumisen jälkeen sekä 12 kuukauden kuluttua. Jos työnantaja vaihtuu tänä aikana, tulee työntekijän ottaa yhteyttä asuinkunnan terveyskeskukseen keuhkokuvauksen järjestämiseksi. Raskauden aikana (oireeton henkilö) tuberkuloosille altistuneelle tehdään keuhkokuvaus sikiö suojaten viimeisen raskauskolmanneksen aikana ennen synnytystä.

On mahdollista, että lähikontakteiksi määritetyt työntekijät ohjeistetaan kirjallisella tiedotteella ja lääkärin tarkastus tehdään vain sellaiselle työntekijälle, jolla on jokin puolustusjärjestelmää heikentävä perussairaus tai lääkitys. Tällainen työntekijä lähetetään latentin tuberkuloosi-infektion arvioon erikoissairaanhoitoon.

Tutkimukset ovat altistuneelle työntekijälle tartuntatautilain mukaan ilmaiset. Jos keuhkokuvassa on muutoksia tai altistuneella on tuberkuloosiin viittaavia oireita, järjestetään työntekijälle tarvittavat jatkotutkimukset.

Tilapäisiksi ja satunnaiskontakteiksi määritettyjen työntekijöiden altistumistiedot kirjataan, mutta heille ei järjestetä edellä mainittuja tutkimuksia. Jos tällaiselle työntekijälle tulee tuberkuloosiin viittaavia oireita, tulee työntekijän ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon.

Tuberkuloosille altistuneet, tartunnan saaneet oireettomat henkilöt eivät ole tartuntariski ympäristölle. Voit jatkaa työtäsi ja harrastuksiasi normaalisti.

Pidä huolta itsestäsi ja lähimmäisistäsi

On tärkeää, että pidät huolta terveydestäsi. Normaali ravitsemustila ja pimeänä vuodenaikana D-vitamiinilisä ovat hyödyksi.

Koska tuberkuloosin kehittyminen tartunnan jälkeen voi viedä useita vuosia tai vuosikymmeniä, on työssään altistuneiden hyvä muistaa tuberkuloosin oireet (pitkittynyt yskä, yskökset, limaisuus, ruokahaluttomuus, tahaton laihtuminen, väsymys, voimakas yöhikoilu, kuumeilu) ja hakeutua tarvittaessa lääkärin tutkimuksiin.

Raskaana oleva, lähikontaktiksi määritetty työntekijä voi ottaa asian puheeksi äitiysneuvolassa. Syntyvälle lapselle voidaan tällä perusteella antaa BCG-rokotus. Jos perheessä on alle 7-vuotiaita rokottamattomia lapsia, arvioi lapsen terveydenhoidosta vastaava lääkäri BCG-rokotustarpeen THL:n suosituksen mukaan http://www.thl.fi/fi_FI/web/rokottajankasikirja-fi/bcg-rokotukset

Opiskele lisää tuberkuloosista: Duodecim oppiportti, verkkokurssit tuberkuloosista http://www.oppiportti.fi/portal/Home.aspx