Olen 71- vuotias perusterve nainen. Sain tällaisen diagnoosin keuhkokuvauksesta : oikean keuhkon apikaalialueella on vähäisiä, hentoja todennäköisesti sairastetun tuberkuloosin jälkeisiä muutoksia. En ole koskaan elämäni aikana tiennyt, että olisin sairastanut tuberkuloosia eikä tietääkseni lähipiirissäni ole sairastettu. Lapsena olen saanut calmet-rokotuksen. Miten tällaiseen tietoon tulisi suhtautua läheisten kannalta ja oman tulevaisuuden?

Tuberkuloosi oli yleinen kansantauti ollessanne lapsi ja nuori. Tartunnan mahdollisuus oli tuolloin huomattavasti suurempi kuin nykyään, vaikka tavallisinta silloinkin oli tartunta lähipiiristä. Keuhkokuvalöydös sopii tuberkuloosin jättämiksi arviksi, ja se on tullut ikänne vuoksi ensisijaisesti röntgenlääkärille mieleen. On mahdollista, että olette sairastanut keuhkotuberkuloosin varsin vähäoireisena infektiona ja elimistönne on pystynyt nujertamaan taudin omin voimin. Taudinkuvan kehittymiseen vaikuttaa monet tekijät, kuten perintötekijät, puolustusjärjestelmän vahvuus ja sairastumisen aikainen ravitsemustila. On myös mahdollista, että jokin muu tekijä on jättänyt kyseiset muutokset keuhkoihinne.

BCG-rokotus ei estä keuhkotuberkuloosiin sairastumista, se suojaa pieniä lapsia vakavilta tuberkuloosin tautimuodoilta.

Kysytte miten tietoon tulisi suhtautua. Ilmeisesti olette tällä hetkellä täysin terve. Jos aamuisin on vähänkään limaisuutta ja yskää, voisitte pyytää terveyskeskuksesta lähetteen tuberkuloosiyskösnäytteisiin. Ne otetaan kolmena perättäisenä aamuna. Jos yskösnäytteitä on mahdoton saada tuotettua (sylkeä ei kannata tutkia), seuratkaa omaa terveydentilaanne ja hakeutukaa viivyttelemättä tutkimuksiin, jos teille ilmaantuu pitkittynyttä yskää, ysköksiä, voimakasta väsymystä, voimakasta yöhikoilua, ruokahaluttomuutta ja tahatonta laihtumista tai epäselvää lämpöilyä. Silloin otetaan uusi keuhkokuva, kerätään yskösnäytteet ja tehdään tarvittaessa muita tarvittavia tutkimuksia.

Ette ole tartuntavaara kenellekään ja voitte jatkaa normaalia elämää. Asian tiedostaminen, omasta terveydestä huolehtiminen (hyvä ravitsemus, riittävä uni ja liikunta, D-vitamiinilisä) ja hoitoon hakeutuminen, mikäli oireita ilmaantuisi, on tärkeintä.

Olen 71- vuotias perusterve nainen. Sain tällaisen diagnoosin keuhkokuvauksesta : oikean keuhkon apikaalialueella on vähäisiä, hentoja todennäköisesti sairastetun tuberkuloosin jälkeisiä muutoksia. En ole koskaan elämäni aikana tiennyt, että olisin sairastanut tuberkuloosia eikä tietääkseni lähipiirissäni ole sairastettu. Lapsena olen saanut calmet-rokotuksen. Miten tällaiseen tietoon tulisi suhtautua läheisten kannalta ja oman tulevaisuuden?

Tuberkuloosi oli yleinen kansantauti ollessanne lapsi ja nuori. Tartunnan mahdollisuus oli tuolloin huomattavasti suurempi kuin nykyään, vaikka tavallisinta silloinkin oli tartunta lähipiiristä. Keuhkokuvalöydös sopii tuberkuloosin jättämiksi arviksi, ja se on tullut ikänne vuoksi ensisijaisesti röntgenlääkärille mieleen. On mahdollista, että olette sairastanut keuhkotuberkuloosin varsin vähäoireisena infektiona ja elimistönne on pystynyt nujertamaan taudin omin voimin. Taudinkuvan kehittymiseen vaikuttaa monet tekijät, kuten perintötekijät, puolustusjärjestelmän vahvuus ja sairastumisen aikainen ravitsemustila. On myös mahdollista, että jokin muu tekijä on jättänyt kyseiset muutokset keuhkoihinne.

BCG-rokotus ei estä keuhkotuberkuloosiin sairastumista, se suojaa pieniä lapsia vakavilta tuberkuloosin tautimuodoilta.

Kysytte miten tietoon tulisi suhtautua. Ilmeisesti olette tällä hetkellä täysin terve. Jos aamuisin on vähänkään limaisuutta ja yskää, voisitte pyytää terveyskeskuksesta lähetteen tuberkuloosiyskösnäytteisiin. Ne otetaan kolmena perättäisenä aamuna. Jos yskösnäytteitä on mahdoton saada tuotettua (sylkeä ei kannata tutkia), seuratkaa omaa terveydentilaanne ja hakeutukaa viivyttelemättä tutkimuksiin, jos teille ilmaantuu pitkittynyttä yskää, ysköksiä, voimakasta väsymystä, voimakasta yöhikoilua, ruokahaluttomuutta ja tahatonta laihtumista tai epäselvää lämpöilyä. Silloin otetaan uusi keuhkokuva, kerätään yskösnäytteet ja tehdään tarvittaessa muita tarvittavia tutkimuksia.

Ette ole tartuntavaara kenellekään ja voitte jatkaa normaalia elämää. Asian tiedostaminen, omasta terveydestä huolehtiminen (hyvä ravitsemus, riittävä uni ja liikunta, D-vitamiinilisä) ja hoitoon hakeutuminen, mikäli oireita ilmaantuisi, on tärkeintä.

Hei! Olen sairastanut tuberkuloosin 27 vuotta sitten ja silloin se hoidettiin. En tiedä mistä tartunnan sain, en ole alkoholisti vaan ihan normaali työssäkäyvä silloin perheen äiti. Nyt olen 55v. Molemmat lapsenlapseni ovat saaneet rokotteen. Minua askarruttaa, että miten suuri mahdollisuus on että tauti uusiutuu? Pitääkö olla mitenkään varuillaan? Pitääkö tällainen asia kertoa työterveyshuollossa? Elän terveellistä elämää. Miehelleni en ole asiasta kertonut, jotenkin se on hävettävää että sellaisen taudin on saanut, onko mieheni vaarassa? Vastauksien saaminen helpottaisi omaa oloani, kun se aina jäytää sisintäni. Kiitos jos vastaatte.

Olet saanut tuberkuloosin hoidon 1980-luvun lopulla, jolloin käytössä oli jo nykyaikaiset, tehokkaat tuberkuloosilääkkeet. Jos hoitosi toteutui hyvin eli otit määrätyt lääkkeet päivittäin puolen vuoden ajan, on tuberkuloosin uusiutumisriski erittäin vähäinen, suorastaan olematon. Siitä huolimatta on hyvä kertoa hoidetusta tuberkuloosista työterveyshuoltoon. Jos Sinulle ilmaantuu myöhemmin mitä tahansa tuberkuloosin oireita (pitkittynyt yli 3 viikkoa kestänyt yskä, limaisia ysköksiä, laihtumista, tavallisuudesta poikkeavaa yöhikoilua tai väsymystä tai epäselvää kuumeilua) on syytä hakeutua viivyttelemättä lääkärin tutkimuksiin ja kerrottava tuberkuloosihistoria.

Tuberkuloosiin liittyy edelleen paljon häpeää, vaikka syytä siihen oikeasti ei ole. Tuberkuloosi ei ole kenenkään itse aiheuttama tauti. Päihdeongelmaisilla on enemmän tuberkuloosia kuin muilla, koska he oleskelevat pitkään samoissa, usein ahtaissa tiloissa ja hakeutuvat myöhään tutkimuksiin, koska päihderiippuvuus on heidän elämässään ensisijalla. Niinpä päihdeongelmainen, syrjäytynyt henkilö voi yskiä kuukausimääriä ennen tutkimuksiin pääsyä.

Tuberkuloosi liitetään helposti köyhyyteen ja epähygieenisiin olosuhteisiin, mutta kyse on tartuntataudista, johon voi sairastua kuka tahansa, vaikka suuryrityksen johtaja. Tuberkuloosi tarttuu ilman välityksellä.  Oleskelemalla samassa sisätilassa riittävän kauan keuhkotuberkuloosia sairastavan kanssa ja vain hengittämällä samaa ilmaa voi tartunta tapahtua. Tuberkuloosi ei tartu pinnoilta eikä liity millään tavalla hygieniaan.  Piintyneitä mielikuvia ja asenteita on vaikea muuttaa. Mutta siihen pyrimme tällä sivustolla. Toivon, että saat tähän asiaan apua täältä.

Asialla on myös merkitystä lastenlastesi kannalta. Kerrot, että heidät on rokotettu, mikä on hyvä asia. Kuten ehkä tiedät, BCG-rokotus on annettu vuodesta 2006 lähtien vain riskiryhmään kuuluville vastasyntyneille. Lastenlapsesi kuuluvat riskiryhmään, sillä olet paljon tekemisissä heidän kanssaan ja mikäli kaikesta pienestä todennäköisyydestä huolimatta tuberkuloosi uusiutuisi, olisivat pienet alle 5-vuotiaat lapset herkkiä sairastumaan vakavasti. Nyt rokote suojaa heitä.

Kysyt vielä aviomiehesi riskiä. Jos sairastuisit uudelleen ja tautisi ehtisi muuttua tartuttavaksi, voisi miehesi saada tartunnan. Tartunnan saaminen ei kuitenkaan ole sama asia kuin sairastuminen, vain yksi kymmenestä tartunnan saaneesta aikuisesta sairastuu. Lisäksi varhainen taudin havaitseminen (eli lääkäriin ja keuhkokuvaan, jos yllä mainittuja oireita ilmaantuu) suojaa miestäsi.

Kannat vastuullisena ihmisenä paljon huolta asiasta. Ihmettelet myös mistä olet tartunnan alun perin saanut. On mahdollista, että olet saanut tuberkuloositartunnan jo lapsuus- / nuoruusiässä, jolloin tuberkuloosia on paljon enemmän kuin 1980-luvulla. Lapsuudessasi / nuoruudessasi tapauksia ei myöskään selvitetty niin perusteellisesti kuin nykyään. On myös mahdollista, että tuberkuloosiin liittyvä häpeä on saattanut estää tartuntasi lähdettä kertomasta taudistaan Sinulle.

Neuvoisin kertomaan avoimesti lähipiirille tuberkuloosistasi, sen hoidosta ja paranemisestasi.  Jatka terveellisiä elämäntapoja ja suositeltavaa on käyttää D-vitamiinilisää pimeänä vuodenaikana. Hyvä vastustuskyky suojaa tuberkuloosin uudelleen puhkeamiselta.

Onko elimistööni mahdollisesti jäänyt oireeton tuberkuloosi, koska nivelleikkauksessa vanha sairastettu ja hoidettu tuberkuloosi oli este kudosteni jättämiselle kudospankkiin?

Kudosten luovuttamista säädellään tarkoin, siksi tieto sairastamastanne tuberkuloosista on vaikuttanut hylkäävään päätökseen. Taustalla on juuri ajatus siitä teoreettisesta mahdollisuudesta, että kudoksessanne mahdollisesti uinuva tuberkuloosibakteeri voisi aktivoitua kudossiirteen saajalla oireiseksi tuberkuloosiksi. Tämä on siis turvallisuuden maksimointia.

Olen sairastanut keuhkotuberkuloosin yli 40 vuotta sitten. Minulle on jäänyt lievät bronkiektasiat. Kuinka iso uusiutumisriski on verrattuna sairastamattomaan?

Kysymykseen on mahdotonta antaa tarkkaa tai täydellistä vastausta. Olette saanut tuberkuloosin hoidon 1970-luvulla, joten suurella todennäköisyydellä olette saanut rifampisiinia ja isoniatsidia sisältävää lääkeyhdistelmää. Nämä ovat nykyäänkin tavanomaisen, lääkeherkän tuberkuloosin hoidon tärkeimpiä peruslääkkeitä. Nykyaikaisen tuberkuloosin hoidon jälkeen uusiutumisriski on pieni. Uusiutuminen on tavallisinta vuoden sisällä hoidon päättymisestä. Lievät bronkiektasiat eivät vaikuta uusiutumisriskiin.

Olen 45-vuotias nainen. Minulla on perussairautena astma, joka oireilee erityisesti rasituksessa. Sairastuin keuhkotuberkuloosiin 5,5 kk sitten. Puolen vuoden lääkehoito on lopuillaan, kyseessä normaali lääkeherkän tubin hoito. Hoito alkoi tehota nopeasti, yskäoireet hävisivät 5 vk hoidon aloituksen jälkeen. Siitä muutaman viikon päästä yskä alkoi uudestaan. Sitä on nyt jatkunut siitä lähtien koko ajan. Yskin erityisesti päiväaikaan, ja keuhkoista irtoaa paksuja ysköksiä, jotka ovat vaihtelevasti valkoisia tai vihreitä. Liman irrottua keuhkot tuntuvat puhtaalta, mutta limaisuus lisääntyy taas muutaman tunnin sisällä ja taas on yskittävä. Kontrollikäynneillä otettujen keuhkokuvien mukaan tubi on parantunut odotusten mukaisesti. 4 kk:n kontrollikäynnillä lääkäri toi esille, että tubi voi jättää jälkeensä laajentuneita keuhkoputkia ja limaisuus voi johtua siitä. Ovatko tällaiset jälkiseuraukset yleisiä ja miten niitä hoidetaan? Vai tulenko yskimään loppuikäni?

Keuhkotuberkuloosin seurauksena voi kehittyä suuriin ja keskikokoisiin keuhkoputkiin laajentumia (bronkiektasiat). Tarkempaa tietoa tämän tilanteen yleisyydestä ei ole käytettävissä. Bronkiektasiamuutokset ovat pysyviä.

Pelkästään uudelleen alkaneen yskän ja yskösten vuoksi ei voi bronkiektasia-diagnoosia asettaa. Myöskään tavallisella keuhkojen röntgenkuvalla ei tilannetta voida luotettavasti todeta. Sen sijaan tietokonekerroskuvauksella keuhkoputken laajentumat näkyvät selvästi. Tämä tutkimus olisi hyvä tehdä, se näyttää myös tavallista keuhkokuvaa paremmin mahdolliset jäljellä olevat keuhkotuberkuloosimuutokset.

Keuhkoputken laajentumien hoidossa on tärkeää hyvän yleiskunnon (aktiivinen kuntoliikunta) ja ravitsemustilan ylläpitäminen. Fysioterapeutti antaa ohjeita liman poistamista auttavista tyhjennyshoidosta. Näillä keinoilla voidaan lievittää yskää ja liman kertymistä. Antibioottihoitoa käytetään vain lyhytaikaisesti pahenemisvaiheiden yhteydessä.

Keuhkoputkien laajentuma lisää alttiutta sairastua keuhkoputkentulehdukseen ja keuhkokuumeeseen. Siksi on tärkeää ottaa vuosittain kausi-influenssarokote, sen saa ilmaiseksi esimerkiksi asuinalueen terveyskeskuksesta. Bronkiektasiatautia sairastavalle suositetaan myös kertaalleen otettavaa konjugaattipneumokokkirokotetta (PCV 13), jolla estetään pneumokokki-bakteerin aiheuttaman keuhkokuumeen syntymistä. Se on potilaan itse maksettava.

Voiko tuberkuloosin tutkia verestä? Miten pääsen tutkimuksiin? Minulla todettiin 1960-luvulla leikkauksessa vatsakalvolla tuberkuloosi ja lähiomaisellani tuberkuloosi oli nenässä. Nyt minulla on vatsassa outoja tuntemuksia, joille ei ole löytynyt selitystä. Haluaisin varmuuden, ettei vatsassani ole taas tubi!

Valitettavasti ei ole olemassa verikoetta, jolla pystyisi toteamaan sen, sairastatteko tällä hetkellä tuberkuloosia. Verikokeella voidaan todeta, oletteko saanut joskus tuberkuloositartunnan, mutta kyseinen IGRA niminen verikoe ei kerro, sairastatteko tällä hetkellä tuberkuloosia. Erilaiset vatsa- ja mahasuolikanavan oireet ovat yleisiä ja taustalla voi olla monia erilaisia syitä. On tärkeää, että kerrotte Teitä hoitavalle lääkärille, että perheessänne on ollut tuberkuloosia ja että olette aikaan itse sairastanut tuberkuloosin.

Olen keski-ikäinen diabeetikko. Minulla on myös maksakirroosi ja astma. Olen sairastanut keuhkotuberkuloosin 20 vuotta sitten. Tauti oli vaikea. Voiko tuberkuloosilla tai sen lääkehoidolla olla yhteyttä maksakirroosin tai astman kanssa? Olen menossa spirometriatutkimukseen. En ole koskaan tupakoinut.

Keuhkotuberkuloosi tai sen lääkitys ei aiheuta astmaa tai maksakirroosia. Laaja-alaisen tai suuria onteloita keuhkoihin aiheuttanut keuhkotuberkuloosi voi jättää jälkeensä arpia. Tällaisessa tilanteessa keuhkojen toimintakyky on paikallisesti normaalia huonompi ja se voi näkyä myös keuhkojen spirometriatutkimuksen tuloksissa. Keuhkotuberkuloosi voi lisätä riskiä sairastua keuhkoahtaumatautiin.

Sairastin ja olin parantolahoidossa 14 kk (65-66 vuosina) ja sen jälkeen lääkehoitoa vielä ½ vuoden ajan. Lääkemäärä oli hirmuinen ja röntgenkuva otettiin vähintään 1 krt/kk. Tuolloin ei puhuttu lainkaan lääkityksen ja röntgenkuvauksen negatiivisista vaikutuksista. Minua askarruttaa kyseinen seikka kovasti..eli millä tavalla ko lääkitykset/kuvaukset ovat vaikuttaneet elimistööni?
Olin tuolloin 16-17 vuotias.

Kiitos kysymyksestänne.

Olette saanut tuberkuloosiin lääkehoitoa kahden vuoden ajan silloin käytössä olleilla tuberkuloosilääkkeillä. Lääkeyhdistelmä ei käy kysymyksestänne ilmi. Siihen aikaan käytettiin tavallisesti lihakseen pistettävää streptomysiiniä, suun kautta otettavia PAS-rakeita ja tablettimuodossa annosteltavia isoniatsidia ja ehkä myös muita lääkkeitä kuten tioasetatsonia ja pyratsiiniamidia.

Tuberkuloosilääkkeiden haittavaikutukset tulevat esiin lääkehoidon aikana, ne ovat useimmiten ohimeneviä eivätkä ne pääsääntöisesti jätä pysyviä haittoja elimistöön. Poikkeuksena on pistettävän tuberkuloosilääkkeen, streptomysiinin, mahdollisesti aiheuttama kuulovaurio tai tasapainohäiriö, jotka voivat jäädä pysyviksi. Jos tähän viittaavia oireita (kuulon heikkeneminen, tinnitus, huimaus ja silmävärve) ei ole hoidon aikana ilmaantunut, ei ole syytä huoleen. Nämä haittavaikutukset eivät tule esiin myöhemmin.

Toinen kysymys oli saamanne säderasituksen merkitys. Röntgentutkimuksista lasketaan pinta-annoksen ja kuvausteknisten tietojen avulla efektiivinen annos E (yksikkö mSv), jota käytetään kuvaamaan säteilystä kuvattavalle henkilölle aiheutunutta syöpäriskiä. Yksilöiden säteilyaltistus riippuu kuvausten lukumäärästä, tekotavasta ja röntgenlaitteesta. Pienoisröntgenkuvauksen efektiivinen annos oli vuosina 1960–1969 0,24 mSv, täysikokoisen kuvan 0,11 mSv. Teistä on otettu täysikokoisia keuhkokuvia ilmeisesti 24 kertaa kahden vuoden aikana eli tuona aikana saatu efektiivinen annos on ollut 24 x 0,11 mSy eli noin 3 mSy. Olette saanut siis yhtä suuren säderasituksen noiden kahden vuoden aikana kuin tänä päivänä saa yhdestä keuhkojen tietokonekerroskuvauksesta. Tällaiseen säderasitukseen liittyvä syöpäriski on olematon verrattuna esimerkiksi tupakoinnin aiheuttamaan keuhkosyöpäriskiin. Joten tästä asiasta ei tarvitse olla huolissaan.

Nykyisen digitaalisen keuhkokuvan (etu- ja sivuprojektio) aiheuttama säderasitus on hyvin vähäinen. Säteilyannos on noin 0,04 mSv, joka vastaa 5 vrk kosmista taustasäteilyä tai yhden edestakaisen Kanarian matkan aikana saatua kosmista säteilyannosta.

 

Olen syntynyt 1946. Keuhkoistani löydettiin pennin kokoinen varjostuma 1969. Sitä hoidettiin tubina. Ysköksistä ei löytynyt bakteeria. Olin silloin työssä, joka edellytti keuhkokuvauksia usein. Koko elämäni aikana ei ole ollut tubiin viittaavaa.

Tyttäreni perheeseen syntyi vauva 2011. Perheen sairausluetteloon tuli esille tubini. Neuvolalääkäri kertoi, että tubibakteeri on edelleen elimistössäni, josta se voi aktivoitua. Minun pitää varoa , ettei sylkeäni pääse lapseen. Erikoisen varovainen ,jos sairastan jotain infektiotautia.

Onko tämä totta?
Terveiset huolestuneelta tyttäreltäni!
Odotan vastausta. Kiitos etukäteen!

Kiitos kysymyksestänne.

Tuberkuloosi oli vielä 1960-luvulla yleinen tartuntatauti Suomessa. Kuvauksenne mukaan olette sairastanut lieväoireisen keuhkotuberkuloosin, diagnoosi on perustunut röntgenlöydökseen. Saitte keuhkotuberkuloosiin 60-luvun lopussa siihen aikaan käytettävissä olleen tuberkuloosilääkityksen. Tehokas, nykyaikainen tuberkuloosilääkitys saatiin Suomessa käyttöön vasta 1970-1980-luvun vaihteessa. On mahdollista, että saamanne heikkotehoinen tuberkuloosilääkitys ei riittänyt tappamaan kaikkia tuberkuloosibakteereita. Tuberkuloosin uudelleen aktivoitumista ei voi ennustaa edeltä. Siihen vaikuttavat ennen kaikkea henkilön peruskunto, mahdolliset muut sairaudet ja lääkitykset. Riski tuberkuloosin uudelleen aktivoitumiseen on olemassa, mutta se on tapauksessanne vähäinen.

Voisitte käydä tarkistuttamassa tilanteenne terveyskeskuslääkärin vastaanotolla ja pyytää keuhkokuvausta. Jatkossa on hyvä pitää mielessä tuberkuloosin mahdollisuus, ja hakeutua viivyttelemättä lääkärin vastaanotolle, jos siihen viittaavia oireita ilmaantuu. Keuhkotuberkuloosin tärkeimpiä oireita ovat pitkittynyt yskä, yskökset, limaisuus tai veriyskä. Yleisoireita ovat väsymys, ruokahaluttomuus, laihtuminen, epäselvä lämpöily tai kuumeilu tai voimakas yöhikoilu. Keuhkotuberkuloosin aktivoituessa voisitte olla tartuntariski lähiympäristössänne ja erityisesti pienen lapsen suhteen. Neuvolalääkäri on tarkoittanut tätä varoituksillaan.

Syljen välityksellä tuberkuloosi ei kuitenkaan tartu eikä siis esimerkiksi lastenlapsen suukottelua tarvitse nyt pelätä tai varoa.Tuberkuloosi tarttuu ilman välityksellä silloin kun tartuttavaa keuhkotuberkuloosia sairastava (aina yskäoireinen) henkilö tuottaa huoneilmaan hienojakoisia tuberkuloosibakteereita sisältäviä pienhiukkasia. Tartuntavaara on sitä suurempi, mitä vahvempi yskäoire sairastuneella on ja mitä pidempään oleskellaan samassa sisätilassa.

On hyvä, että neuvolalääkäri on tiedustellut lastenlapsen syntyessä lähisukulaisten tuberkuloositaustan. Tällaisissa tilanteissa suositellaan vastasyntyneelle BCG-rokotusta. Kysymyksestänne ei käy ilmi, onko lastenlapsenne saanut BCG-rokotuksen. Jos ei, voi tämän asian ottaa puheeksi vielä lastenneuvolassa ja saada sieltä lähetteen keskussairaalan tai yliopistosairaalan lastenpoliklinikalle BCG-rokotusta varten. BCG-rokote suojaa pieniä, alle 5-vuotiaita lapsia vaikeilta tuberkuloosin muodoilta. Alle 7-vuotias lapsi voidaan rokottaa.

Vielä yhteenvetona:

  • Suositan lastenlapsenne ja mahdollisten tulevaisuudessa syntyvien lastenlapsien BCG-rokotusta THL:n rokotusohjeiden mukaisesti. Lisätietoa: http://www.thl.fi/fi_FI/web/rokottajankasikirja-fi/bcg-rokotukset
  • Oman terveydentilan selvittämiseksi käykää terveyskeskuslääkäsissä loppukevään aikana ja pyytäkää keuhkokuvausta tämän hetkisen tilanteenne arviointiin.
  • Hakeutukaa uudelleen tutkimuksiin, jos tuberkuloosiin viittaavia oireita ilmaantuu.