Olenko altistunut tuberkuloosille? arkistot - Tuberkuloosi

Olen maahanmuuttajien opettaja, ollut jo 12v kotoutumiskoulutuksissa. Luokissani opiskelee turvapaikanhakijoita, mutta myös avioliiton tai työn tai opiskelun kautta Suomeen saapuneita henkilöitä. Luin juuri artikkelin tuberkuloosin historiasta Suomessa ja jäin pohtimaan, että onkohan minulla kohonnut riski saada tuberkuloosi työni takia? Testataanko ihmisiltä tubia ennen kuin se saavat oleskeluluvan Suomessa? Luulisi että vastaanottokeskuksissa testataan…Mutta entäs nämä muut, vaikkapa thai-vaimot tai intialaisten insinöörien vaimot? Mistään tällaisesta ei meidän alalla ole syntynyt yleistä keskustelua, mutta olisiko siitä syytä keskustella ja pitäisikö minun testauttaa itseäni säännöllisesti?

Suomi ei aseta terveydellisiä vaatimuksia maahantulolle, eikä Suomen maahanmuuttopolitiikka sisällä terveydellisiä kannanottoja. Myöskään oleskeluluvan saantia ei ole kytketty henkilön terveydentilaan.

Suomessa on velvoittavia määräyksiä ja suosittavia ohjeita maahanmuuttajien terveys- ja tuberkuloositarkastuksista. Nämä koskevat sellaisia lähtömaita, joissa tuberkuloosi on yleinen.THL ylläpitää sivuillaan maakohtaista listaa, josta käy ilmi, suositellaanko kyseisestä maasta tulevalle tuberkuloosiseulontaa: Maahanmuuttajien seulottavat taudit.

Tässä luettelo näistä velvoitteista ja ohjeista:

Pakolaisille, turvapaikanhakijoille ja perheenyhdistämisen kautta Suomeen tuleville tulisi järjestää maahantulotarkastus kahden viikon sisällä maahantulosta (Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden infektio-ongelmien ehkäisy, Sosiaali- ja terveysministeriön ohje vuodelta 2009). Tarkastuksen järjestämisvastuu on vastaanottokeskuksilla ja kuntien maahanmuuttajapalveluilla. Tämä on velvoittava ohje.
Työn, opiskelun, avioliiton solmimisen tai adoption vuoksi Suomeen yli 3 kk ajaksi tuleville pitäisi järjestää terveystarkastus kahden kuukauden sisällä maahantulosta, jos lähtömaan tuberkuloosi-ilmaantuvuus on erittäin korkea (> 150/100 000). (Keuhkotuberkuloosin varhainen toteaminen- Ohje maahanmuuttajien terveystarkastuksista, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suositus, päivitetty vuonna 2017). Tarkastuksen järjestämisvastuu on perusterveydenhuollolla (terveysasemat, äitiys- ja lastenneuvolat), koulu- ja opiskeluterveydenhuollolla, työterveyshuollolla ja kuntien maahanmuuttajapalveluilla.
Raskaana olevien riskiryhmään kuuluvien maahanmuuttajien tuberkuloosiseulonta (keuhkokuvaus viimeisen raskauskolmanneksen aikana) pitäisi toteutua äitiysneuvolassa (Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen äitiysneuvolaopas vuodelta 2013 ja Valtakunnallinen tuberkuloosiohjelma, päivitys 2020).
Tartuntatautilaki velvoittaa tehtäväksi terveystarkastuksen sosiaalihuollon tai terveydenhuollon toimintayksikköihin sekä kaikkiin alle kouluikäisten lasten hoitotehtäviin harjoitteluun tai työhön meneville henkilöille, jos he ovat lähtöisin erittäin korkean tuberkuloosi-ilmaantuvuuden maista. Jos tehtävään kuuluu vastasyntyneiden hoitoa, tehdään tarkastus matalammalla ilmaantuvuusrajalla (ilmaantuvuus > 50/100 000). Terveystarkastus tehdään terveysasemalla, työterveyshuollossa tai koulu- tai opiskeluterveydenhuollossa.

Velvoittavat ohjeet ja suositukset eivät auta, jos niitä ei noudateta. Suomessa käytännöt vaihtelevat paljon sairaanhoitopiiristä toiseen. Valtakunnallisen tuberkuloosiohjelman mukaan: ”Paikallisesti tulisi sopia sekä laatia ohjeistus siitä, miten ja missä tuberkuloositarkastukset kullekin kohderyhmälle alueella järjestetään”.

Oppilaasi kuuluvat todennäköisesti joidenkin edellä mainittujen tuberkuloositarkastusten piiriin. Ota selvää, miten omalla alueellasi tuberkuloositarkastukset on järjestetty. Sairaanhoitopiirin tartuntatautilääkäri on viimekädessä se henkilö, jolta asiaa voi kysyä.

Olet työssä, jossa riski altistua tuberkuloosille on suurempi kuin esimerkiksi tavallisessa koulutyössä. Työterveyshuolto arvioi terveystarkastusten tarpeellisuuden työpaikan, työtehtävien sekä niihin liittyvän riskin perusteella. Tiettävästi maahanmuuttajakoulutuksen työntekijöille ei ole järjestetty tällaisia tarkastuksia.

Altistumisen ja sairastumisen riski on suurin hengitysteiden tuberkuloosiin sairastuneen kanssa samassa taloudessa asuvilla henkilöillä ja työssä erityisesti terveydenhuollon ammattilaisilla. Jokaisen tuberkuloositapauksen selvittyä tehdään erikoissairaanhoidossa tartunnanjäljitysarvio ja paikalliset tartuntatautiviranomaiset ottavat yhteyttä altistuneisiin henkilöihin jatkoselvityksiä varten.

On tärkeää, että kaikki oppilaasi saavat tietoa tuberkuloosista. Tietämättömyys, häpeä ja pelko voivat estää oireista puhumisen ja viivästyttää diagnoosia. Monikielistä tuberkuloosi-informaatiota voit jakaa oppilaillesi tältä sivustolta. Jos huomaat oppilaallasi tuberkuloosiin viittaavia oireita (pitkittynyt yskä, laihtuminen, voimakas väsymys), ohjaa hänet lääkäriin.

Äidilläni oli aikanaan tuberkuloosi 90 luvulla alussa. Ja ilmeisesti on tarttunut meihin ja oltiin silloisessa sairaalassa varmaan kuukauden. Oltiin sen verran pieniä, että en juuri kummemmin muuta muista. Isään se ei kuulemma ollut tarttunut. Voisiko se näin aikuisiällä tulla uudestaan ja jotenkin olla piilevänä elimistössä ja puhjeta uudelleen jostain syystä. Mitä olen lukenut. Silloin olin noin 7-10 v. Ja nyt 39. Ja jos voi, niin miten ja mitkä ovat oireet? Sain toisen lapseni kesällä 2016. Ja ehdotettiin rokotetta kun on riskiryhmässä. Onko se riskiryhmä todellinen. Mietin, että tuskin minulla enää sitä on, jos ei ole tähän mennessä uusiutunut. Mutta nyt mietin, että onkohan näin. Pitäisikö lapseni rokottaa ja onko myöhäistä, jos se uusiutuisi ja tartuttaisiin lapseni. Minulla oli varmaan flunssa tässä 2 viikkoa sitten. Ja nyt oireet keuhkoissa on oudot. Vihlovaa tuntemusta ja kipua ja hengen ahdistusta. On varmasti muuta. Mutta kaikkia vaihtoehtoja käyn läpi. Ei terveyskeskuksessa juuri tutkita tarkemmin kuin vasta, kun on mennyt pitkälle. Tai pitkäaikainen vaiva. Muuten en olisi epäillyt tubia, mutta mieheni kysyi, jos se vaikuttaisi asiaan. Ja olisiko se lapsuuden tuberkuloosi jättänyt meidän keuhkoihin jälkiä, mikä näkyy vasta vanhemmalla iällä?

Kysymyksesi on monitahoinen ja valitettavasti näillä tiedoilla ei voi antaa täydellistä vastausta. Vastaus perustuu nyt oletukseen, että olet saanut 90-luvulla sairaalan tutkimusten perusteella tuberkuloosiin nykyaikaisen, täysimittaisen (6 kk) hoidon usealla tuberkuloosilääkkeellä. Tämän vuoksi 2016 syntyneelle lapsellesi on tarjottu suosituksen mukaisesti BCG-rokotusta (suosituksen kohta: ”äidillä, isällä, sisaruksella tai henkilöllä, jonka kanssa lapsi asuu, on joskus todettu tuberkuloosi ”). Suositus perustuu kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän arvioon ja tavoitteena on suojata Suomessa BCG-rokotteella ne lapset, joilla on vähäinenkin riski saada tuberkuloositartunta.

Tuberkuloosin uusiutuminen hyvin toteutuneen, nykyaikaisen hoidon aikana on harvinaista, mutta ei täysin mahdotonta. Pienet rokottamattomat lapset ovat perhepiirissä altistuessaan erityisen herkkiä sairastumaan tuberkuloosiin. BCG-rokotus suojaa pieniä lapsia tuberkuloosin vaikeilta muodoilta. Perheesi alle 7-vuotiaat lapset on mahdollista edelleen rokottaa, mutta siihen tarvitaan lähete lastenneuvolasta BCG-rokotuksia antavan lastensairaalan poliklinikalle.

Kerrot, että sinulla on nyt pitkittynyt yskä ja rintatuntemuksia. On tärkeää, että otat yhteyttä terveyskeskukseen ja kerrot tuberkuloosihistoriasi. Keuhkokuva olisi hyvä tarkistaa ja myös tuberkuloosiyskösnäytteet, jos ysköksiä nousee.
Keuhkokuvaan voi jäädä arpia sairastetusta keuhkotuberkuloosista, mutta se on yksilöllistä ja nämä riippuvat sairastetun keuhkotuberkuloosin vaikeudesta. Jälkiä jää enemmän aikuisiällä sairastetun, onteloivan tai laaja-alaisen keuhkotuberkuloosin vuoksi, kuin lapsuusiän keuhkotuberkuloosista. Terveyskeskukseen voidaan tilata luvallasi paitsi hoitoasi koskevat tiedot Auroran sairaalasta, myös lapsena otetut keuhkokuvat vertailua varten.

Mieheni ruumiinavauksessa löytyi keuhkotuberkuloosi. Elinaikana tästä ei ollut tietoa. Mikä on puolison mahdollisuus olla sairastunut? Myös muiden lähikontaktien kuten lasten, lastenlasten, ystävien ja työyhteisön riski sairastua mietityttää.

Valitettavasti tyhjentävää vastausta kysymykseenne ei voi antaa. Tartuntariski riippuu olennaisesti vainajan keuhkotuberkuloosin taudin laadusta ja laajuudesta ja oireiden voimakkuudesta (yskä, yskökset) ja kestosta elinaikana. Lähipiirin tartuntariski on todellinen, jos ruumiinavauksessa todettiin onteloiva keuhkotuberkuloosi tai muutoin keuhkotuberkuloosi oli laajasti keuhkoja vaurioittanut. Tartuttavuuden puolesta puhuu myös se, jos kudosnäytteen erityisvärjäyksessä nähtiin haponkestäviä sauvoja. Silloin tuberkuloosibakteereita on ollut keuhkoissa paljon ja niitä on myös elinaikana vapautunut hengitysilmaan.

Ruumiinavauksessa todettu keuhkotuberkuloosi voi olla myös hyvin pienellä keuhkojen alueella esiintynyt muutos, joka ei ole aiheuttanut tai myötävaikuttanut kuolemaan. Tällöin tartuntariskiä ei juuri ole.

Sairaanhoitopiirin ja kunnan tartuntatautiviranomaisten on vainajan tietojen perusteella arvioitava miehenne mahdollinen tartuttavuus ja tartuttavuusaika. Tämän perusteella tehdään tarvittava tartunnanjäljitys eli kartoitetaan lähialtistuneet ja heidät ohjataan tutkimuksiin. Tartuntariski on suurin samassa taloudessa asuneilla henkilöillä, koska he ovat altistuneet pisimpään ja eniten. Muiden lähikontaktien osalta ratkaisevaa on se, kuinka kauan he ovat olleet tekemisissä sairastuneen kanssa tartuttavuusaikana.

Sairastumisriski taas riippuu lähialtistuneen iästä ja terveydentilasta (puolustusjärjestelmän toiminta). Alle kouluikäisten lasten osalta sairastumisriski on aikuisia suurempi ja heidät ohjataan lastenlääkärin arvioitavaksi. Jos heillä on osoitettavissa tuberkuloositartunta, aloitetaan sairastumista estävä lääkitys.

Tuberkuloosi tarttuu huonosti: vain kolmasosa lähialtistuneista saa tartunnan ja vain yksi kymmenestä tartunnan saaneesta lopulta sairastuu tuberkuloosiin. Sairastumisen riski on suurin kahden ensimmäisen vuoden aikana tartunnasta. Jos miehenne keuhkotuberkuloosi arvioitiin tartuttavaksi, on tärkeää hakeutua tutkimuksiin, mikäli myöhemmin ilmaantuu tuberkuloosiin sopivia oireita.

Isälläni 80-v. on tubiepäily, tällä hetkellä eristyksissä sairaalassa. Keuhkoissa nestettä, jota poistetaan ja sydänpussissa nestettä jota poistetaan. Epäilevät että tubi voisi olla ollut solussa joka on aktivoitunut iän myötä. Voinko minä lapsena olla tubin kantaja? Menenkö testeihin, minkälaisiin, entä äitini joka on asunut isän kanssa 60 vuotta? kiitos vastauksesta etukäteen. Nimimerkki: olen ihan pihalla tästä asiasta

Kun epäillään, että henkilöllä, tässä tapauksessa isällänne, on hengitysteiden tuberkuloosi, hänet yleensä eristetään. Sairaalassa tehtävien tutkimusten avulla saadaan selville onko isänne vaivojen syy tuberkuloosi ja voiko hän olla tartuttava.

Vain henkilö, joka on sairastunut tartuntavaaralliseen tuberkuloosiin voi tartuttaa. On mahdollista, että isänne on saanut tartunnan nuorena, jolloin Suomessa tuberkuloosi oli yleinen. Tuberkuloositartunta on eri asia kuin sairaus. Tartunnan saaneella on tuberkuloosibakteereita kehossaan. Bakteerit eivät ole aktiivisessa tilassa. Tällöin henkilöllä ei ole tuberkuloosin oireita eikä hän voi tartuttaa muita. Henkilö voi kuitenkin sairastua tuberkuloosiin myöhemmin elämässään. Tällöin aikaisemmin lepotilassa olleet bakteerit aktivoituvat ja aiheuttavat sairauden. Henkilölle ilmaantuu vähitellen oireita ja tauti voi levitä. Isänne on voinut tartuttaa tuberkuloosia vasta sairastuttuaan, ei ennen sitä.

Jos katsotaan, että isällänne on tartuntavaarallinen tuberkuloosi, haastattelemalla selvitetään, ketkä ovat voineet altistua. Altistuneihin otetaan yhteyttä. Heidät haastatellaan ja heille tehdään keuhkojen röntgenkuvaus. Tästä prosessista voitte lukea lisää tuberkuloosi.fi-sivuston osiosta olenko vaarassa.

Tartuntariskiin vaikuttaa sairastuneen sairauden laatu, ympäristöolosuhteet ja se kuinka pitkään tai usein sairastunut on ollut tekemisissä muiden kanssa. Riski saada tartunta on suurin samassa taloudessa yhdessä asuvilla perheenjäsenillä. He ovat ns. lähikontakteja. Äitinne on todennäköisesti altistunut tartunnalle asuessaan isänne kanssa, mikäli isänne on tartuttava. Teidän kohdallanne tartuntariski riippuu siitä, kuinka paljon ja minkälaisissa olosuhteissa olette ollut tekemisissä isänne kanssa sen jälkeen, kun hän on sairastunut.

Tuberkuloosi ei tartu helposti. Vain osa tuberkuloosille altistuneista saa tartunnan. Oireeton tartunnan saanut ei tartuta muita ja vain yksi kymmenestä tartunnan saaneista sairastuu. Tuberkuloosi voidaan parantaa lääkkeillä ja tartuttavuus vähenee yleensä muutamassa viikossa lääkehoidon alettua.

Tähän mennessä teille on ehkä selvinnytkin jo nämä asiat. Toivottavasti kaikki on sujunut hyvin teidän ja isänne kohdalla.

Kävin kotihoidon kanssa erään naisen kotona joka sairastaa tuberkuloosia. Naisella eikä meillä ollut hengityssuojia. Itse en osannut sitä vaatia sillä ohjaajanikaan ei käyttänyt vaikka hän on sairaanhoitaja. Olimme talossa n.15min ja juttelimme naisen kanssa pöydän ääressä. Nainen syö lääkkeitä tuberkuloosiinsa, onko tartunta silti mahdollinen?

Vain henkilö, joka sairastaa hengitysteiden tuberkuloosia (keuhkotuberkuloosi yleisin) voi levittää tartuntaa. Vain osa heistä on tartuttavia. Tällöin ysköksen tuberkuloosivärjäyksessä nähdään bakteereja (positiivinen tulos) tai henkilöllä on keuhkoissa sellaisia muutoksia, että hänen katsotaan olevan tartuttava. Yleensä tartunta edellyttää pitkäaikaista oleskelua samassa sisätilassa sairastuneen kanssa. Suurin riski saada tartunta on samassa perheessä asuvilla henkilöillä. Kuitenkin vain kolmasosa niistä, jotka ovat olleet tartuttavaa tuberkuloosia sairastavan kanssa läheisessä ja pitkässä kontaktissa, saa tartunnan. Tuberkuloosi ei siis tartu helposti. Tehokas lääkehoito vähentää tartunnan riskiä melko nopeasti. Yleensä potilas siirretään kotihoitoon siinä vaiheessa, kun hänen lääkityksensä on kestänyt jo jonkin aikaa eikä hänen enää katsota olevan tartuttava (yskösten TB-värjäystutkimuksen tulos on negatiivinen).

Kysymyksestänne ei käy ilmi, minkälainen tuberkuloosi potilaalla oli eikä se kuinka pitkään hän oli saanut siihen lääkehoitoa. Kontaktinne oli kuitenkin lyhyt ja jos potilas on ottanut lääkkeensä säännöllisesti, tartunnan riskiä ei ole.

Kysymykseni koskee työpaikalla ilmennyttä tuberkuloositartuntaa joka todettiin ilmeisesti vasta noin seitsemän kuukautta oireiden ilmenemisen jälkeen. Tuberkuloosia hoidettiin sinä aikana tavallisena flunssana/infektiona. Henkilökunnalle tehtiin seurantatutkimukset eikä muita tartuntoja todettu alustavasti. Henkilöstöä ollaan nyt siirtämässä yhteisiin avotiloihin (avokonttori). Työtilat ovat koostuneet yksittäisistä työhuoneista ja kosketuspinta ollut tästä johtuen hyvin rajallinen. Minkälainen henkilöstön riski tartunnalle on jos tuberkuloosi on a. antibiooteille vastustuskykyinen muoto b. antibioottihoitoon hyvin vastaava. Avotiloissa henkilöstön yhdessä olo on tiivistä, päivittäistä ja pitkäkestoista ( 7-8 t /päivä). Mikä on työterveydenhuollon seurantavastuu ?

Tuberkuloosi tarttuu huonosti. Sadasta henkilöstä, jotka oleskelevat pitkään tai toistuvasti samassasisätilassa tartuttavaan keuhkotuberkuloosiin sairastuneen kanssa, arviolta kolmenkymmentä saa tuberkuloositartunnan ja heistä vain yksi kymmenestä eli kolme sairastuu tuberkuloosiin. Tartunnan saamisen riski on suurin sairastuneen lähipiirillä (samassa taloudessa asuvat), koska he viettävät paljon aikaa samoissa sisätiloissa. Tuberkuloositartunnan riski on samanlainen oli kyseessä lääkkeille herkkä tai vastustuskykyinen kanta.

Tartuntariskiin vaikuttaa altistumisajan lisäksi myös sairastuneen keuhkotuberkuloosin oireiden voimakkuus, yskimishygienia ja sisätilan koko ja ilmanvaihto. Tuberkuloosi tarttuu ilman välityksellä.

Pienpisaroissa tuberkuloosibakteeri pääsee ilmavirtojen mukana leijailemaan myös huoneesta toiseen huoneiden ovia avattaessa / suljettaessa ja ihmisten liikkuessa yhteisissä tiloissa. Avokonttori on tilana suurempi kuin yksittäinen työhuone ja yleensä tehokkaasti ilmastoitu (mahdollisesti koneellinen ilmanvaihto). Näin ollen ei voi yksiselitteisesti arvioida, kummassa työympäristössä tuberkuloosin tarttumisen riski olisi suurempi.

Sairastumisriski tartunnan saamisen jälkeen on suurin henkilöillä, joilla on jokin vastustuskykyä heikentävä perussairaus tai lääkitys. (https://tuberkuloosi.fi/olenko-vaarassa/riskiryhmat/). Tämän vuoksi altistuneilta kysytään näitä asioita ja jos jokin sairastumisriskiä lisäävä tekijä löytyy, tehdään jatkotutkimuksia, joilla selvitetään mahdollinen tuberkuloositartunta (veritesti, IGRA). Jos tuberkuloositartunta todetaan, tarjotaan sairastumisriskissä olevalle henkilölle mahdollisuutta lääkehoitoon, jolla estetään tuberkuloositaudin kehittyminen. (https://tuberkuloosi.fi/tuberkuloosi/tartunta/)

Tuberkuloositartunnan saanut henkilö ei tartuta. Hän voi jatkaa työtään ja harrastuksiaan normaalisti. On mahdollista, että kukaan teistä samalla työpaikalla altistuneista ei sairastu. Koska tuberkuloosin kehittyminen tartunnan jälkeen voi viedä useita vuosia tai vuosikymmeniä, on kuitenkin hyvä muistaa tuberkuloosin oireet (pitkittynyt yskä, yskökset, limaisuus, ruokahaluttomuus, tahaton laihtuminen, väsymys, voimakas yöhikoilu, kuumeilu) ja hakeutua tällaisten oireiden mahdollisesti ilmaantuessa lääkärin tutkimuksiin.

Työterveyshuollon tehtävänä on selvittää työtehtävissä tapahtunut altistumistilanne ja kirjata työntekijän altistuminen potilaskertomukseen. Luetteloa altistuneista säilytetään työterveyshuollossa 40 vuotta

viimeisen tiedossa olevan altistumisen jälkeen. Työntekijän tuberkuloosi on ammattitauti, kun sen voidaan todennäköisesti katsoa johtuvan työssä saadusta tartunnasta. Työterveyshuolto järjestää alkutarkastuksen ja keuhkokuvaukset sekä lähettää oireiset tai sairastumisriskissä olevat tuberkuloosille altistuneet henkilöt jatkotutkimuksiin erikoissairaanhoitoon. Jos työnantaja vaihtuu seuranta-aikana, tulee työntekijän ottaa yhteyttä asuinkunnan terveyskeskukseen, josta järjestetään 12 kk keuhkokuvaus.

Olen Virosta kotoisin, perusterve nuori nainen. Ystäväni on sairastanut pitkään lupusta (sidekudossairautta), siihen hän on saanut rituksimabia. Hänellä havaittiin keuhkomuutoksia ja keuhkoista otettiin koepala, jonka tulos sopi tuberkuloosiin, mutta kysymys ei ollut tartuttavasta tuberkuloosista. Perheenjäsenet on tutkittu eikä heillä ole todettu tuberkuloositartuntaa. Olen ollut samassa tilassa ja nukkunut yhden yön vierekkäin. Onko minulla syytä pelätä tartuntaa? Pitääkö minun mennä tutkimuksiin? Minulla ei ole mitään oireita.

Ystävälläsi ei ole ollut tartuttavaa keuhkotuberkuloosia, joten sinulla ei ole tästä tilanteesta johtuvaa tartuntariskiä eikä tämän takia tarvitse mennä tutkimuksiin.

Oppilaitoksessa, jossa olen töissä, on eräällä opiskelijalla diagnosoitu tuberkuloosi. Kuinka vaarallinen tuberkuloositartunta tai keuhkotuberkuloosiin sairastuminen on astmaa sairastavalle?

Kiitos kysymyksestänne. Mikäli henkilö altistuu tuberkuloosille, hän ei voi välittää tartuntaa eteenpäin ilman, että ensin itse saa tartunnan (vain n. joka kolmas altistuttuaankin saa tartunnan) ja sairastuu varsinaiseen tuberkuloositautiin (tuberkuloositartunnan saaneista vain joka kymmenes saattaa sairastua pitkän ajan kuluessa).

Kysymyksestänne ei käy selville minkälainen tuberkuloosi opiskelijalla on eikä onko opiskelija tartuttava vai ei. Jos opiskelijalla on ollut tartuttava tuberkuloosi, hänen lähikontaktinsa oppilaitoksessa tutkitaan. Tästä voitte lukea lisää tuberkuloosi.fi sivuston Olenko vaarassa -osiosta.

Astma ei ole tunnettu tuberkuloosin riskitekijä, mutta mikäli astmaatikko sairastuu tuberkuloosiin, joudutaan hänen lääkityksiään astman suhteen usein tehostamaan.

Enollani on todettu imusolmuketuberkuloosi. Olen viimeisellä kolmanneksella raskaana. Vanhempani ja sisarukseni ovat usein tekemisissä sekä enoni että minun kanssani. Voiko se olla haitallista sikiölle ennen tai jälkeen syntymän? Itse en ole ollut suoraan tekemisissä enoni kanssa.

Kiitos kysymyksestänne. Tuberkuloosi tarttuu ilman välityksellä. Tartunta edellyttää, että henkilö on itse samassa sisätilassa sairastuneen kanssa. Tuberkuloosi ei tartu käyttämällä yhteisiä astioita, kirjoja tms., eikä halaamalla tai muuten koskettamalla henkilöä tai hänen käyttämiään tavaroita.

Kun keuhkotuberkuloosia sairastava henkilö puhuu, yskii tai laulaa, ilmaan leviää tuberkuloosibakteereja sisältäviä pienhiukkasia. Samassa sisätilassa (esim. samassa huoneessa tai asunnossa) pitkään toi toistuvasti oleskeleva henkilö voi saada tuberkuloosibakteereita omiin keuhkoihinsa hengitysilman mukana ja saada tartunnan. Henkilö, jolla on imusolmuketuberkuloosi, ei tartuta muita, koska tuberkuloosibakteerit eivät pääse imusolmukkeista ilmaan.

Jos imusolmuke on kuitenkin avoin ja vuotava eikä sairas vielä saa tuberkuloosilääkitystä, pieni tartunnan mahdollisuus on olemassa tietyissä tilanteissa. Tällainen tilanne on esim. silloin, kun imusolmuketta puhdistetaan varomattomasti vaikkapa suihkuttamalla ja bakteereja voi levitä ilmaan. Tällöin vaarassa ovat sellaiset henkilöt, jotka oleskelevat samassa sisätilassa sairaan kanssa. Tartunta on myös mahdollista, jos henkilöllä on sekä imusolmuke että keuhkotuberkuloosi.

Kysymyksenne perusteella enollanne näyttäisi olevan pelkästään imusolmuketuberkuloosi eikä hän silloin tartuta muita. Näin ollen sinulla ei ole syytä huoleen.

Sain äskettäin tietää, että olen hoitanut työssäni potilasta, jolla oli tartuttava keuhkotuberkuloosi. Potilaan sairaus ei ollut henkilökunnan tiedossa, koska se kävi ilmi vasta ruumiinavauksen yhteydessä. Tieto tästä tuli meille vasta nyt. Altistuspäiviä oli 4-5, osalla enemmänkin. Olen raskaana. Mietinkin nyt kuinka suuri riski on, että tuberkuloosi on tarttunut? Mietin tulevaa lastani. Kuinka minun pitäisi toimia? Kuinka asiaa tutkitaan? Mitä kokeita raskaana olevalta otetaan?

Olet altistunut työssäsi terveydenhoitoalalla tartuttavalle tuberkuloosille. Tuberkuloosi tarttuu huonosti, vain kolmasosa altistuneista henkilöistä saa tartunnan ja yksi kymmenestä tartunnan saaneesta sairastuu tuberkuloosiin. Syytä paniikkiin ei ole. Tuberkuloosille altistuminen työssä ei siis tarkoita sitä, että juuri sinä sairastuisit.

Yksilöllisen tartuntariskin arviointi on vaikeaa, eikä absoluuttisia turvarajoja ole. Suurin tartunta- ja sairastumisriski on tartuntavaarallista tuberkuloosia sairastavan kanssa samassa taloudessa asuvilla perheenjäsenillä. Työntekijän katsotaan altistuneen merkittävästi (lähikontakti), jos hänen yhteenlaskettu altistumisaikansa on yli 8 tuntia. Jos aikamäärää on vaikea arvioida, on nyrkkisääntönä vähintään kahden työvuoron aikana tapahtunut lähihoito. Tietyt toimenpiteet, joissa muodostuu runsaasti hienojakoista aerosolia kuten hengitysteiden liman imeminen, katsotaan kertaluontoisena merkittäväksi altistumiseksi.

Koska mainitsemassasi tilanteessa tartuttava tuberkuloosi havaittiin vasta ruumiinavauksen yhteydessä, informaatioketjuun on saattanut tulla viivettä. Yleensä toimitaan seuraavalla tavalla (alueellisia ja paikallisia eroja toimintatavoissa voi olla):

Erikoissairaanhoidon tuberkuloosiasiantuntijat kartoittavat altistustilanteet (voi olla useitakin hoitopaikkoja ja tilanteita) yhteistyössä perusterveydenhuollon toimijoiden kanssa ja ottavat yhteyttä hoitoyksiköihin. Osastonhoitaja kerää altistuneiden työntekijöiden nimilistat ja työntekijät selvittävät altistumistilanteensa mahdollisesti erityistä kaavaketta käyttäen. Nämä toimitetaan työterveyshuoltoon, joka vastaa jatkotoimista.

Jos työntekijän altistumistilanne arvioidaan merkittäväksi, järjestetään työntekijälle alkutarkastus ja keuhkokuvaus kahdesti vuoden välein. On myös mahdollista, että altistunut työntekijä ohjeistetaan kirjallisella tiedotteella ja lääkärin tarkastus tehdään vain sellaiselle työntekijälle, jolla on jokin puolustusjärjestelmää heikentävä perussairaus tai lääkitys. Tällainen työntekijä lähetetään latentin tuberkuloosi-infektion arvioon erikoissairaanhoitoon. Raskaus ei ole tällainen tila.

Raskaana olevan työntekijän osalta toimitaan muutoin samalla tavalla kuin edellä on kuvattu, mutta ensimmäinen keuhkokuva otetaan sikiö suojaten viimeisen raskauskolmanneksen aikana. Jos raskaana olevalle työntekijälle tulee tuberkuloosiin viittaavia oireita, tulee ottaa yhteyttä työterveyslääkäriin. Tuolloin tehdään keuhkokuvaus ja muut tarvittavat tutkimukset jo aiemmin.

Raskaana oleva tuberkuloosille työssään merkittävästi altistunut työntekijä voi ottaa asian puheeksi äitiysneuvolassa. Syntyvälle lapselle voidaan tällä perusteella antaa BCG-rokotus. Jos perheessä on alle 7-vuotiaita rokottamattomia lapsia, arvioi lapsen terveydenhoidosta vastaava lääkäri (esim. lastenneuvolassa) BCG-rokotustarpeen THL:n suosituksen mukaan.