FAQ Category: Olenko saanut tuberkuloositartunnan?

Näkyykö latentti tuberkuloosi-infektio keuhkokuvissa?

Pääsääntöisesti tuberkuloositartunta tai piilevä / latentti tuberkuloosi-infektio ei näy keuhkojen röntgenkuvassa. Keuhkokuvassa saatetaan harvoin nähdä pieni kalkkeuma tai arpimuodostuma, jotka voivat viitata siihen.

Latenttia tuberkuloosi-infektiota selvitettäessä otetaan veritesti (IGRA-testi), pienillä lapsilla voidaan käyttää myös Mantoux-testiä. Voit lukea lisää tästä.

Selvitysten yhteydessä otetulla keuhkokuvalla poissuljetaan aktiivinen keuhkotuberkuloosi. Joskus aktiivinen tuberkuloosi voi olla vähäoireinen tai oireeton, mutta se voi silti näkyä keuhkojen röntgenkuvassa. On tärkeää, että aktiivista keuhkotuberkuloosia ei erehdytä hoitamaan latenttina tuberkuloosi-infektiona. Siksi keuhkokuvaus kuuluu tutkia ennen mahdollista latentin tuberkuloosi-infektion hoitoa.

Olen altistunut Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa tuberkuloosille. Asuin lähes 3 viikkoa samassa asunnossa henkilön kanssa, jolla on nyt diagnosoitu tuberkuloosi. Hän oli ollut sairaana jo pitkään (useita kuukausia) ja oireet olivat voimakkaat, hän yski paljon sekä oksensi. Asunnossa oli huono ilmanvaihto . Nyt Suomeen palattuani ja noin 27 päivän jälkeen viimeisestä altistumisesta minulla on alkanut yskä ja myös limaisia ysköksiä on tullut. Muita oireita ei ole. Onko röntgenkuvaa turha ottaa näin aikaisessa vaiheessa? Kuinka kauan yskän tulisi jatkua, että röntgenkuvasta voisi näkyä onko tämä tuberkuloosia? Onko hyvin epätodennäköistä, että oireet olisivat tulleet näin pian tartunnan jälkeen? Olen yli 40-vuotias, eikä minulla ole pitkäaikaissairauksia tai puolustuskykyä heikentäviä lääkityksiä.

Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa  asuvan henkilön  taudinkuvasta päättelen, että hänellä on suuren tartuntariskin keuhkotuberkuloosi. Koska olet asunut lähes kolme viikkoa samassa asunnossa hänen kanssaan, olet altistunut merkittävästi. Oireesi ovat alkaneet varsin nopeasti altistumisen jälkeen, joten on hyvinkin mahdollista, että kysymys on jostain muusta hengitystieinfektiosta. Esimerkiksi korona- ja RSV-infektio aiheuttavat limaista yskää.

Tuberkuloosin oireet ilmaantuvat perusterveellä aikuisella tavallisimmin aikaisintaan 6 kk – 2 vuoden sisällä altistumisesta. Keuhkokuvaan muutokset tulevat näkyviin hyvin vaihtelevasti. Pääsääntöisesti keuhkotuberkuloosiin viittaa yli 3 viikkoa jatkunut / paheneva yskä ja tuolloin otettu keuhkokuva voi tuoda esiin muutokset. Sinun oireesi ovat kestäneet vasta pari päivää.

Joka tapauksessa sinun on syytä ottaa yhteyttä oman asuinpaikkasi terveyskeskukseen ja kertoa voimakkaasta altistumisestasi tuberkuloosille ja nykyisistä oireistasi. Vaikka nykyiset oireesi eivät johtuisi tuberkuloosista, sinulle tulee järjestää tartunnanjäljitystutkimukset. Ne ovat sinulle tartuntatautilain perusteella maksuttomat. Voit lukea lisää tästä linkistä. Koska altistuminen on tapahtunut ulkomailla, on sinua tutkivan th-ammattilaisen ilmoitettava altistumisesi hyvinvointialueesi tartuntatautiviranomaisille. Olisi hyvä, jos saisit tietoosi tuberkuloosiin sairastuneelta henkilöltä hänen tuberkuloosikantansa laatu (onko lääkeherkkä tuberkuloosi vai onko lääkeresistenssiä). Jos hänen sairaudessaan on kyse lääkkeille vastustuskykyisestä tuberkuloosista, on sinulle järjestettävä seurantakeuhkokuvaukset kahden vuoden ajan.

Suosittelen noudattamaan hyvää yskimishygieniaa ja käyttämään tavallista suu-nenäsuojainta kodin ulkopuolella lähikontakteissa nykyisten oireiden vuoksi. Sairasloman tarpeesta suosittelen neuvottelemaan sinua hoitavan lääkärin kanssa.

Olen ollut vapaaehtoistyössä Etelä-Afrikassa lastensairaalassa nyt kuukauden ja olen vielä toisen kuukauden. Työpisteeni on ollut vauvala, jossa on 13 vauvaa. Sain kuulla, että kaksi vauvoista sairastaa tuberkuloosia. Olen hoitanut heitä nyt 4 viikkoa lähietäisyydellä, niin kuin vauvoja hoidetaan. 4,5 viikkoa on vielä edessä. Sen jälkeen sain vielä kuulla, että yhdellä työntekijällä on myös tubi. Hänen kanssaan olin samassa tilassa kolmena päivänä 2-3 tuntia kerrallaan. Hän yski kovasti ja sylki nenäliinaansa. En tiedä, onko tubia mahdollisesti muillakin. Täällä ei olla kovin huolissaan mahdollisista altistuneista. Kysymys kuuluu: Miten minun pitäisi toimia? Ainakin aion ottaa omaan terveyskeskukseen yhteyttä heti palattuani Suomeen. Mutta voinko jäädä tänne töihin loppuun asti? Minulla on astma, onko se riskitekijä?

Etelä-Afrikassa on erittäin paljon tuberkuloosia, tapauksia on yli 150 /100 000 asukasta vuodessa (Suomessa ilmaantuvuus on alle 5/ 100 000 asukasta vuodessa). Etelä-Afrikassa on myös paljon lääkkeille vastustuskykyistä tuberkuloosia. Vauvojen primaarituberkuloosi on erilainen kuin aikuisten keuhkotuberkuloosi, tällaisessa tapauksessa tuberkuloosibakteereita on vähän, eivätkä vauvat jaksa yskiä. Siksi tartuntariskisi ei ole suuri tavalliseen vauvan lähihoitoon liittyen. Joudut kuitenkin tekemisiin myös aikuisten, mahdollisesti tarttuvaa tuberkuloosia sairastavien kanssa sekä työssäsi että vapaa-aikanasi. Olet jo kertomasi mukaan altistunut tällaiselle tilanteelle.

On erittäin ikävää, että et ole ilmeisesti ennen lähtöäsi saanut informaatiota tuberkuloosiin liittyvistä asioista. Toivon, että annat palautetta vapaaehtoistyön järjestäneelle organisaatiolle. Työterveyslaitos on laatinut ohjeita, joiden pitäisi olla heidänkin tiedossaan. Voit lukea näistä linkeistä suojautumisohjeita ja neuvoja paluutarkastukseen:

www.ttl.fi/wp-content/uploads/2016/10/Ulkomaan-komennukselle-l%C3%A4htev%C3%A4n-tuberkuloosin-terveystarkastusohje.pdf

www.ttl.fi/wp-content/uploads/2016/10/Ohjeita-suuren-tuberkuloosiriskin-maihin-muuhun-ty%C3%B6h%C3%B6n-menev%C3%A4lle.pdf

Astma voi olla tuberkuloosiin sairastumiselle altistava tekijä, mikäli joudut käyttämään toistuvasti tai yli kuukauden suun kautta annosteltua suuriannoksista kortisonilääkitystä.

On vaikea ottaa kantaa työn jatkamisen tai päättämisen suhteen. Se päätös on sinun itse tehtävä. Paluutarkastus on joka tapauksessa järjestettävä yllämainitun ohjeistuksen mukaisesti.

Olen altistunut työssäni tuberkuloosille. Alle 35-vuotiailta otetaan IGRA-testi, mutta vanhemmilta ei. Olen hiukan vanhempi ja minulla on pieniä lapsia. Kannattaisiko käydä yksityisesti ottamassa IGRA-testi, jos sillä melko varmasti saa kuitenkin latentin infektion poissuljettua? Vai hakeudunko (jo tartutettuani mahdollisesti lapset) sitten vaan tarkastuksiin aina flunssan iskiessä? Lapsiperheessä yskää riittää. Kiitos!

IGRA-testin ikärajaus johtuu siitä, että yli 35-vuotiaiden riski saada hoidosta lääkehepatiitti on merkittävästi suurempi kuin nuorempien. IGRA-testi ei myöskään ole sellainen testi, jolla saisimme 100 % varmuuden tartunnan saaneista. Eikä testi kerro sitä, kuka tartunnan saaneista lopulta sairastuisi tuberkuloosiin. Valitettavasti parempaa testiä ei ole toistaiseksi kehitetty eikä käytettävissä, vaikka sitä kipeästi tarvittaisiin.

Suomessa noudatetaan kansallisia ohjeita tuberkuloosin tartunnanjäljityksestä ja nämä tehtävät kuuluvat kunnan tartuntatautiviranomaisille. Työterveyshuolto voi osallistua selvityksiin ja altistuneiden seurantaan paikallisten sopimusten mukaan. En kannusta hakeutumaan yksityislääkäriin tämän asian takia.

Olet varmaankin saanut tuberkuloosi-informaatiota joko kunnan tartuntatautihoitajalta / -lääkäriltä tai työterveyshuollosta. Vaikka tieto tuberkuloosille altistumisesta on nyt sinulle ahdistava, on hyvä muistaa seuraavat seikat: Olemme eläneet ilman aikuisten IGRA-testausta vuodenvaihteeseen 2018 asti ja tuberkuloositapauksemme ovat jatkuvasti vähenemässä. Tuberkuloosi tarttuu huonosti (vain kolmasosa altistuneista saa tartunnan) ja tartunnan saaneista vain yksi kymmenestä sairastuu tuberkuloosiin. Tuberkuloosiin sairastumisriski on suurin tartuntaa seuraavan kahden vuoden aikana.

Lastesi riski saada sinulta tuberkuloositartunta voi toteutua vain silloin, jos itse sairastuisit aktiiviseen keuhkotuberkuloosiin. Siispä pitkittyneen (yli kolme viikkoa kestäneen), pahenevan yskän vuoksi täytyy mennä lääkäriin ja kertoa tämä tuberkuloosille altistuminen. Keuhkokuvaus ja yskösnäytteet ovat hyvä tapa selvittää asia.

Olen altistunut työssäni tuberkuloosille. Alle 35-vuotiailta otetaan IGRA-testi, mutta vanhemmilta ei. Olen hiukan vanhempi ja minulla on pieniä lapsia. Kannattaisiko käydä yksityisesti ottamassa IGRA-testi, jos sillä melko varmasti saa kuitenkin latentin infektion poissuljettua? Vai hakeudunko (jo tartutettuani mahdollisesti lapset) sitten vaan tarkastuksiin aina flunssan iskiessä? Lapsiperheessä yskää riittää. Kiitos!

IGRA-testin ikärajaus johtuu siitä, että yli 35-vuotiaiden riski saada hoidosta lääkehepatiitti on merkittävästi suurempi kuin nuorempien. IGRA-testi ei myöskään ole sellainen testi, jolla saisimme 100 % varmuuden tartunnan saaneista. Eikä testi kerro sitä, kuka tartunnan saaneista lopulta sairastuisi tuberkuloosiin. Valitettavasti parempaa testiä ei ole toistaiseksi kehitetty eikä käytettävissä, vaikka sitä kipeästi tarvittaisiin.

Suomessa noudatetaan kansallisia ohjeita tuberkuloosin tartunnanjäljityksestä ja nämä tehtävät kuuluvat kunnan tartuntatautiviranomaisille. Työterveyshuolto voi osallistua selvityksiin ja altistuneiden seurantaan paikallisten sopimusten mukaan. En kannusta hakeutumaan yksityislääkäriin tämän asian takia.

Olet varmaankin saanut tuberkuloosi-informaatiota joko kunnan tartuntatautihoitajalta / -lääkäriltä tai työterveyshuollosta. Vaikka tieto tuberkuloosille altistumisesta on nyt sinulle ahdistava, on hyvä muistaa seuraavat seikat: Olemme eläneet ilman aikuisten IGRA-testausta vuodenvaihteeseen 2018 asti ja tuberkuloositapauksemme ovat jatkuvasti vähenemässä. Tuberkuloosi tarttuu huonosti (vain kolmasosa altistuneista saa tartunnan) ja tartunnan saaneista vain yksi kymmenestä sairastuu tuberkuloosiin. Tuberkuloosiin sairastumisriski on suurin tartuntaa seuraavan kahden vuoden aikana.

Lastesi riski saada sinulta tuberkuloositartunta voi toteutua vain silloin jos itse sairastuisit aktiiviseen keuhkotuberkuloosiin. Siispä pitkittyneen (yli kolme viikkoa kestäneen), pahenevan yskän vuoksi täytyy mennä lääkäriin ja kertoa tämä tuberkuloosille altistuminen. Keuhkokuvaus ja yskösnäytteet ovat hyvä tapa selvittää asia.

Ensinnäkin miten eroavat termit; tuberkuloositartunta ja tuberkuloosin sairastaminen toisistaan? Onko kumpikaan este hoitotyössä esim. sairaanhoitajana tai lääkärinä työskentelylle? Ilmeisesti myös kyseisissä ammateissa tartuntariski on kantaväestöä suurempi. Mitä jos saa tartunnan/sairastuu työuranaikana?

Tuberkuloosi on tartuntatauti, joka leviää ilman välityksellä henkilöstä toiseen. Tuberkuloosibakteereja pääsee ilmaan, kun keuhko- tai kukunpääntuberkuloosia sairastava yskii tai puhuu. Bakteerit voivat leijua ilmassa useita tunteja riippuen olosuhteista. Tällöin samassa tilassa (huoneessa, asunnossa) oleskeleva ihminen voi saada bakteereja omiin keuhkoihinsa hengitysilman mukana. Mitä pidempään bakteereille altistuu ja mitä voimakkaammat tartunnan lähteen oireet ja sairaus ovat, sitä suurempi mahdollisuus henkilöllä on saada tartunta.

Tuberkuloositartunnalla tarkoitetaan tilannetta, jossa Mycobacterium tuberculosis-bakteeri on joutunut henkilön keuhkoihin hengitysilman välityksellä ja sitä kautta päätyneet elimistöön aiheuttaen tulehdusvasteen. Vain noin 30 % tuberkuloosille altistuneista saa tartunnan.

Tartunnan saaneista suurimmalle osalle ei kehity aktiivia tuberkuloositautia. Bakteerit jäävät lepotilaan heidän elimistöönsä (latentti tuberkuloosi-infektio).  Lepotilassa olevat bakteerit eivät aiheuta vahinkoa. Tästä syystä nämä henkilöt eivät ole sairaita, heillä ei ole oireita eivätkä he levitä tautia muihin. Tuberkuloositartunnan saanut voi työskennellä normaalisti.

Tuberkuloositartunta voidaan todeta veritestillä (IGRA). Toistaiseksi Suomessa testi tehdään tartunnanjäljityksen yhteydessä sairastuneen lähipiiriin kuuluville alle 16-vuotiaille ja niille aikuisille, jolla on sairastumisriskiä lisäävä perussairaus tai lääkitys.  Jos tuberkuloositartunta on todetaan,  voidaan lääkityksellä estää tuberkuloositaudin kehittyminen.

Jos bakteerit aktivoituvat ja alkavat lisääntyä, latentti tuberkuloosi-infektio muuttuu tuberkuloositaudiksi. Tällöin henkilö on sairas ja hänellä on yleensä tuberkuloosin oireita. Tauti voi silloin myös tarttua muihin.

Tuberkuloosi on vakava sairaus. Jos henkilö sairastuu tuberkuloosiin, hän saa sairauteensa lääkehoitoa. Lääkehoito aloitetaan aina sairaalassa.  Sairaalajakson pituus vaihtelee. Henkilö on sairaslomalla niin pitkään, kuin lääkäri arvioi sen tarpeelliseksi eikä ole työssä tänä aikana.  Tuberkuloosilääkityksen kesto on vähintään 6 kk, joten lääkitys kestää yleensä pitempään kuin on tarpeellista olla sairaslomalla.

Yhteenvetona: tuberkuloositartunta ei estä sairaanhoitajan / lääkärin työskentelyä, tuberkuloositauti johtaa aina työstä pidättämiseen ja sairaslomaan tapauksesta riippuen viikkojen / kuukausien ajan.

Terveydenhoitoalalla tuberkuloositartunnan mahdollisuus on suurempi kuin muissa ammateissa. Jos tuberkuloosille altistuminen terveydenhoitoalan työssä on havaittu, kutsutaan altistuneet työterveyshuollon tai asuinkunnan terveyskeskuksen järjestämiin tutkimuksiin. Työterveyshuollossa säilytetään altistuneiden henkilöiden nimilistaa 40 vuoden ajan.  Jos terveydenhuollon ammattilainen sairastuu tuberkuloosiin, arvioidaan aina ammattitaudin mahdollisuus.

Lisätietoa tuberkuloosi.fi sivuston tekstiin kohdassa olenko vaarassa: tuberkuloosi.fi/olenko-vaarassa/tuberkuloosia-terveydenhuollon-toimipisteessa/

Missä tehdään pääkaupunkiseudulla tuberkuloositestiä? Tarvittaisiin vaihto-oppilasvuotta varten todistus? Kenen puoleen voin kääntyä?

Eri maiden, USA:ssa myös eri osavaltioiden ja oppilaitosten vaatimukset vaihtelevat koskien tuberkuloositestejä. Kannattaa ensin tarkistaa, millaista testausta kohdemaan kyseinen oppilaitos vaatii. Lisäksi kannattaa selvittää minkälaisen lomakkeen lausuntoa pyytävä taho haluaa ja ottaa mukaan sitä koskevat kirjalliset ohjeet. Suomessa on vähän tuberkuloosia, joten on mahdollista, että oppilaitos tyytyy lääkärin tekemään terveystarkastukseen, tuberkuloosiriskitietojen kartoituksen haastattelemalla ja keuhkokuvaukseen.

Jos vaatimuksessa puhutaan tuberkuloositesteistä, pitää tarkistaa, tarkoitetaanko ihotestiä vai veritestiä. Ihotestin (Mantoux-testi, tuberkuliinitesti) saa ainakin pääkaupunkiseudulla yksityisiltä matkailu- tai rokotusklinikoilta (Terveystalo, Aava, Mehiläinen). Ihotesti vaatii kaksi käyntikertaa. Ensimmäisellä käynnillä testiaine pistetään ihoon ja toisella käynnillä tulos luetaan. Ihotestin tulos voi olla positiivinen aiemmin saadun BCG-rokotuksen takia, Siksi lääkärin täytyy antaa myös lausunto testituloksen tulkinnasta.Veritesti (B-TbIFNg) on uudempi tutkimusmenetelmä, jota tehdään esimerkiksi HUSLabissa. Yksityislääkäri voi tehdä lähetteen verikokeeseen, mutta vastauksen tulkinta voi vaatia erikoislääkärin apua.

Isäni sairasti tuberkuloosin sodassa v. 1944, ollen tuolloin puoli vuotta sotasairaalassa. Voiko meillä hänen lapsillaan olla tartunta, joka olisi lepotilassa? Oireita meissä kuudessa jälkeläisessä ei ole ollut. Minulla on uniapnea.

Tuberkuloositartunta edellyttää oleskelua samassa sisätilassa hengitysteiden tuberkuloosia sairastavan,oireisen henkilön kanssa. Kysymyksestänne ei selviä, sairastuiko isänne rintamalla olleessaan ja toimitettiinko hänet mahdollisesti suoraan rintamalta sotasairaalaan. Jos isänne tuberkuloosin oireet alkoivat rintamalla, eikä hän ehtinyt oleskella kotona oireisena aikana, ei isästänne johtuvaa tuberkuloositartunnan mahdollisuutta ole. Jos isällänne oli keuhkotuberkuloosin oireita (yskää, limaisuutta, ysköksiä) pitkään jo ennen rintamalle lähtöä, ovat perheenjäsenet altistuneet tuberkuloosille ja suurella todennäköisyydellä saaneet tuberkuloositartunnan. Koska mainitsette kaikkien kuuden jälkeläisen olevan oireettomia, olisi tässä tapauksessa kyse tartunnasta, jonka elimistö on itse voittanut tai tuberkuloosibakteerin jäämisestä lepotilaan. Uinuva tuberkuloosi voi joillakin henkilöillä muuttua oireiseksi jossain vaiheessa elämää. Sairastumisen mahdollisuutta lisäävät puolustusjärjestelmää heikentävät sairaudet ja lääkitykset. Uniapnea ei ole tällainen sairastumisriskiä lisäävä sairaus.

Tuberkuloosi oli yleinen tartuntatauti Suomessa lapsuudessanne. Siksi olette voinut saada tuberkuloositartunnan jossain muussa yhteydessä kuin isältänne. Lääkärin tutkimuksiin on syytä hakeutua, jos ilmaantuu tuberkuloosiin sopivia oireita kuten pitkittynyttä yskää, limaisuutta, ysköksiä, ruokahaluttomuutta, tahatonta laihtumista, kuumeilua, väsymystä tai runsasta yöhikoilua.