FAQ Category: Voinko tartuttaa muita?

Miten tuberkuloosiepäily tai seuranta mahdollistaa työnteon? Onko jokin työ tai työpaikka/työympäristö, jossa ei ole mahdollista työskennellä, jos työntekijällä henkilöllä on lääkitys tuberkuloosiin? Onko jokin työpaikka, työ tai työympäristö sellainen, että vain terve tai täysin taudista parantunut voi siellä työskennellä ja esimerkiksi tuberkuloosin seuranta (eli ilmeisesti säännöllinen testaus ja lääkitys) rajaisi työskentelymahdollisuutta?

Kysymyksesi on moniosainen, joten vastauksesta tulee myös pidempi.

Jos työntekijällä (oli hän töissä missä tahansa) epäillään aktiivista tuberkuloositautia, tehdään tutkimukset erikoissairaanhoidossa. Tällaisessa tilanteessa tutkittava on sairaslomalla. Tutkimusten yhteydessä arvioidaan sairastuneen tartuttavuus ja se määrittää myös työhön paluuta.

Oireiseen tuberkuloositautiin annettu tuberkuloosin lääkitys ei estä työntekoa missään ammatissa tai työpaikassa, jos hoitava lääkäri on arvioinut, että tartuntariskiä ei (enää) ole ja toipuminen sujuu odotetusti. Tavallinen tuberkuloosin hoitoaika on lääkeherkässä tuberkuloosissa 6 kuukautta, lääkkeille vastustuskykyisessä tautimuodossa pidempi, jopa 2 vuotta. Työhön paluu määräytyy aina sairastuneen tartuntariskin (ei saa olla tartuttava) ja jaksamisen mukaan.

Jos kyse on piilevän tuberkuloosi-infektion vuoksi annettavasta lääkekuurista, ei henkilöä pidätetä hoidon ajaksi töistä, koska henkilö ei ole sairas eikä tilanteeseen liity tartuntavaaraa. Piilevän tuberkuloosi-infektion hoito on aina vapaaehtoista, mutta siihen kannustetaan. Voit lukea lisää piilevästä tuberkuloosi-infektiosta täältä.

Suomessa tartuntatautilaki (1227/2016) 55 § määrää työnantajaa vaatimaan tietyissä tehtävissä toimivalta työntekijältä luotettavaa selvitystä siitä, ettei tämä sairasta hengitysteiden tuberkuloosia. Hengitysteiden tuberkuloosi on tavallisimmin keuhkotuberkuloosi, harvemmin kurkunpään tuberkuloosi. Määräys koskee sosiaali- ja terveysalalle sekä alle kouluikäisten lasten hoitotehtäviin työharjoitteluun tai työhön meneviä henkilöitä. Selvitys tulisi tehdä jo ennen työharjoittelun tai työsuhteen (määräaikainen tai vakituinen) alkamista tällainen selvitys tulisi tehdä.

Tarkastus tehdään myös työ- tai harjoittelusuhteen aikana, jos työntekijälle ilmaantuu tuberkuloosiin viittaavia oireita tai työntekijä on pitkäaikaisesti tai toistuvasti matkustellut tuberkuloosin riskimaissa tai työntekijä on altistunut tuberkuloosille.

Jos edellisestä tarkastuksesta on kulunut yli 2 vuotta ja henkilö aloittaa uuden työtehtävän, on selvitys tehtävä uudelleen.

Selvityksen toteuttaminen on työnantaja vastuulla. Se tehdään yhteistyössä työterveyshuollon, opiskeluterveydenhuollon tai asuinkunnan terveysaseman kanssa. Käytännöt saattavat olla eri puolella Suomea vaihtelevia. Alkuvuodesta 2023 Työterveyslaitos julkaisi päivitetyt ohjeet toimintatavoista (www.ttl.fi/tuberkuloosi). Sen mukaan työnantajan on mahdollista seuloa haastattelulomakkeella tulevista työntekijöistä ja työharjoittelijoista ne henkilöt, jotka ohjataan varsinaiseen terveystarkastukseen. Siinä selvitetään mahdolliset tuberkuloositautiin viittaavat oireet (pitkittynyt yskä, limaiset tai veriset yskökset, tahaton laihtuminen, poikkeava yöhikoilu, selittämätön kuumeilu), aiempi tuberkuloositaudin sairastaminen, tieto tuberkuloosille altistumisesta, syntymämaa (määritetyt riskimaat THL:n listauksen mukaan) tai työskentely terveydenhoitoalalla määritetyissä riskimaissa. Kaikille tutkittaville annetaan tuberkuloositietoa ja arvioidaan keuhkokuvauksen tarve. Jos henkilö on raskaana, röntgenkuvaus tehdään viimeisen raskauskolmanneksen aikana. Jos henkilö on oireeton ja keuhkojen röntgenkuvaus on tehty kahden vuoden sisällä ja tulkittu normaaliksi, ei kuvausta tarvitse tehdä uudelleen.

 

Jos on itse altistunut tuberkuloosille mutta on oireeton, onko mahdollista levittää tautia muihin? Siis toimia vain taudin kantajana.

Tuberkuloosi ei tartu helposti. Vain kolmasosa altistuneista saa tartunnan. Suurin tartuntavaara on samassa taloudessa asuvilla henkilöillä, koska he viettävät eniten aikaa sairastuneen kanssa sisätiloissa. Tartuntavaarassa ovat myös toistuvasti sairaan kanssa tekemisissä olleet muut henkilöt.

Tartunnan saaneista suurimmalle osalle ei kehity aktiivia tuberkuloositautia. Bakteerit jäävät lepotilaan heidän elimistöönsä (latentti tuberkuloosi-infektio). Lepotilassa olevat bakteerit eivät aiheuta vahinkoa. Tästä syystä nämä henkilöt eivät ole sairaita, heillä ei ole oireita eivätkä he levitä tautia muihin. Tuberkuloositartunnan saanut voi elää normaalia elämää.

Tuberkuloositartunta voidaan todeta veritestillä (IGRA). Suomessa testi tehdään tartunnanjäljityksen yhteydessä sairastuneen lähipiiriin kuuluville alle 35-vuotiaille ja niille merkittävästi altistuneille aikuisille, jolla on sairastumisriskiä lisäävä perussairaus tai lääkitys. Jos tuberkuloositartunta todetaan, voidaan lääkityksellä estää tuberkuloositaudin kehittyminen.
Vain pieni osa tartunnan saaneista sairastuu aktiiviseen tuberkuloositautiin. Sairastumiseen vaikuttavat henkilön elimistön puolustuskyky ja ikä. Alle 5-vuotiaat ja immuunipuutteiset henkilöt sairastuvat herkimmin. On tärkeää, että tuberkuloosille altistunut henkilö seuraa terveydentilaansa ja hakeutuu tutkimuksiin, mikäli missään elämän vaiheessa ilmaantuu tuberkuloosiin viittaavia oireita. Voit lukea lisää tuberkuloosin oireista täältä.

Vain aktiiviseen tuberkuloositautiin sairastunut henkilö voi tartuttaa tuberkuloosia eteenpäin. Tartuttavuus riippuu aktiivisen tuberkuloositaudin laadusta. Hengitysteiden tuberkuloosia (yleisimmin keuhkotuberkuloosia) sairastava tartuttaa helpommin, jos hänen keuhkoihinsa on kehittynyt onteloita tai jos hänen ysköksensä tuberkuloosivärjäyksessä nähdään bakteereita. Näissä tilanteissa sairastuneella on oireita tuberkuloosista.

Olen 7. kuulla raskaana ja minut passitettiin röntgenkuvauksiin. Olen synnyttänyt 2 lasta Suomessa, mutta itse olen syntynyt Virossa. Minulla ei ole yskää, eikä ole koskaan ollutkaan, röntgenkuvissa kävin Virossa säännöllisesti ja täällä viimeksi 1,5 vuotta sitten. En haluasi lähteä röntgeniin raskauden aikana ja kysyisin, että saadaanko verikokeen avulla yhtä luotettava tulos kun kuvauksilla ja hyväksyykö sairaala tuloksen, jos teen testin yksityisellä puolella? Lisäksi kysyisin voisiko minun ”mahdollinen” tuberkuloosi aktivoitua raskauden aikana, kun minulla ei ole oireita. Ja jos minulla kerran ei ole oireita, niin voisinko edes mahdollisesti tartuttaa ketään?

Kansalliset ohjeet tuberkuloositarkastuksista muuttuivat hiljattain, viikolla 41, eikä tieto ole vielä ehtinyt tavoittaa äitiysneuvolan työtekijöitä. Terveyden – ja hyvinvoinnin laitoksen päivitetyn ohjeen mukaan Viro ei ole enää mukana maalistassa, jonka mukaan suositetaan vapaaehtoista seulontakeuhkokuvaa ennen synnytystä. Voit siis jättää käymättä keuhkokuvassa, ellei siihen ole ollut muuta syytä kuin syntymämaa- taustasi. (Kysymyksestäsi ei käy ilmi, miksi keuhkokuvaasi on seurattu Virossa aiemmin säännöllisesti.)

Keuhkokuvauksen säderasitus aiheuttaa usein perusteetonta huolta. Raskauden aikana keuhkokuva otetaan aina sikiö suojaten. Nykyaikaisen, digitaalisen keuhkokuvan (kaksi kuvaa) säderasitus äidille vastaa säteilymäärää, jonka jokainen saa luonnollisesta taustasäteilystä noin viiden vuorokauden kuluessa (0,025 mSv). Sikiön säderasitus on tätäkin huomattavasti pienempi.
Igra-testiä (tarkoittamaasi veritestiä) ei käytetä Suomessa tuberkuloosiseulontaan.

Vastasyntyneelle lapsellesi suositellaan annettavaksi BCG-rokotus, kuten aiemminkin.

Latentti (piilevä) tuberkuloosi-infektio ei aiheuta mitään oireita, eikä henkilö ole tartuttava. Raskauden aikana elimistön puolustusjärjestelmässä tapahtuu muutoksia, jotka voivat herättää uinuvan tuberkuloosi-infektion. Oireet voivat olla vaikeasti tunnistettavissa, koska myös raskauteen liittyy väsymystä, hikoilua ja hengästymistä. Jos uinuva tuberkuloosi-infektio muuttuu oireiseksi tuberkuloosiksi, on myös tartuntavaara olemassa. Varhainen taudin toteaminen ja hoito on tärkeää syntyvän lapsen, äidin ja lähipiirin kannalta.