Tuberkuloosi ei tartu helposti. Vain kolmasosa altistuneista saa tartunnan. Suurin tartuntavaara on samassa taloudessa asuvilla henkilöillä, koska he viettävät eniten aikaa sairastuneen kanssa sisätiloissa. Tartuntavaarassa ovat myös toistuvasti sairaan kanssa tekemisissä olleet muut henkilöt.
Tartunnan saaneista suurimmalle osalle ei kehity aktiivia tuberkuloositautia. Bakteerit jäävät lepotilaan heidän elimistöönsä (latentti tuberkuloosi-infektio). Lepotilassa olevat bakteerit eivät aiheuta vahinkoa. Tästä syystä nämä henkilöt eivät ole sairaita, heillä ei ole oireita eivätkä he levitä tautia muihin. Tuberkuloositartunnan saanut voi elää normaalia elämää.
Tuberkuloositartunta voidaan todeta veritestillä (IGRA). Suomessa testi tehdään tartunnanjäljityksen yhteydessä sairastuneen lähipiiriin kuuluville alle 35-vuotiaille ja niille merkittävästi altistuneille aikuisille, jolla on sairastumisriskiä lisäävä perussairaus tai lääkitys. Jos tuberkuloositartunta todetaan, voidaan lääkityksellä estää tuberkuloositaudin kehittyminen.
Vain pieni osa tartunnan saaneista sairastuu aktiiviseen tuberkuloositautiin. Sairastumiseen vaikuttavat henkilön elimistön puolustuskyky ja ikä. Alle 5-vuotiaat ja immuunipuutteiset henkilöt sairastuvat herkimmin. On tärkeää, että tuberkuloosille altistunut henkilö seuraa terveydentilaansa ja hakeutuu tutkimuksiin, mikäli missään elämän vaiheessa ilmaantuu tuberkuloosiin viittaavia oireita. Voit lukea lisää tuberkuloosin oireista täältä.
Vain aktiiviseen tuberkuloositautiin sairastunut henkilö voi tartuttaa tuberkuloosia eteenpäin. Tartuttavuus riippuu aktiivisen tuberkuloositaudin laadusta. Hengitysteiden tuberkuloosia (yleisimmin keuhkotuberkuloosia) sairastava tartuttaa helpommin, jos hänen keuhkoihinsa on kehittynyt onteloita tai jos hänen ysköksensä tuberkuloosivärjäyksessä nähdään bakteereita. Näissä tilanteissa sairastuneella on oireita tuberkuloosista.