Olet altistunut työssäsi terveydenhoitoalalla tartuttavalle tuberkuloosille. Tuberkuloosi tarttuu huonosti, vain kolmasosa altistuneista henkilöistä saa tartunnan ja yksi kymmenestä tartunnan saaneesta sairastuu tuberkuloosiin. Syytä paniikkiin ei ole. Tuberkuloosille altistuminen työssä ei siis tarkoita sitä, että juuri sinä sairastuisit.
Yksilöllisen tartuntariskin arviointi on vaikeaa, eikä absoluuttisia turvarajoja ole. Suurin tartunta- ja sairastumisriski on tartuntavaarallista tuberkuloosia sairastavan kanssa samassa taloudessa asuvilla perheenjäsenillä. Työntekijän katsotaan altistuneen merkittävästi (lähikontakti), jos hänen yhteenlaskettu altistumisaikansa on yli 8 tuntia. Jos aikamäärää on vaikea arvioida, on nyrkkisääntönä vähintään kahden työvuoron aikana tapahtunut lähihoito. Tietyt toimenpiteet, joissa muodostuu runsaasti hienojakoista aerosolia kuten hengitysteiden liman imeminen, katsotaan kertaluontoisena merkittäväksi altistumiseksi.
Koska mainitsemassasi tilanteessa tartuttava tuberkuloosi havaittiin vasta ruumiinavauksen yhteydessä, informaatioketjuun on saattanut tulla viivettä. Yleensä toimitaan seuraavalla tavalla (alueellisia ja paikallisia eroja toimintatavoissa voi olla):
Erikoissairaanhoidon tuberkuloosiasiantuntijat kartoittavat altistustilanteet (voi olla useitakin hoitopaikkoja ja tilanteita) yhteistyössä perusterveydenhuollon toimijoiden kanssa ja ottavat yhteyttä hoitoyksiköihin. Osastonhoitaja kerää altistuneiden työntekijöiden nimilistat ja työntekijät selvittävät altistumistilanteensa mahdollisesti erityistä kaavaketta käyttäen. Nämä toimitetaan työterveyshuoltoon, joka vastaa jatkotoimista.
Jos työntekijän altistumistilanne arvioidaan merkittäväksi, järjestetään työntekijälle alkutarkastus ja keuhkokuvaus kahdesti vuoden välein. On myös mahdollista, että altistunut työntekijä ohjeistetaan kirjallisella tiedotteella ja lääkärin tarkastus tehdään vain sellaiselle työntekijälle, jolla on jokin puolustusjärjestelmää heikentävä perussairaus tai lääkitys. Tällainen työntekijä lähetetään latentin tuberkuloosi-infektion arvioon erikoissairaanhoitoon. Raskaus ei ole tällainen tila.
Raskaana olevan työntekijän osalta toimitaan muutoin samalla tavalla kuin edellä on kuvattu, mutta ensimmäinen keuhkokuva otetaan sikiö suojaten viimeisen raskauskolmanneksen aikana. Jos raskaana olevalle työntekijälle tulee tuberkuloosiin viittaavia oireita, tulee ottaa yhteyttä työterveyslääkäriin. Tuolloin tehdään keuhkokuvaus ja muut tarvittavat tutkimukset jo aiemmin.
Raskaana oleva tuberkuloosille työssään merkittävästi altistunut työntekijä voi ottaa asian puheeksi äitiysneuvolassa. Syntyvälle lapselle voidaan tällä perusteella antaa BCG-rokotus. Jos perheessä on alle 7-vuotiaita rokottamattomia lapsia, arvioi lapsen terveydenhoidosta vastaava lääkäri (esim. lastenneuvolassa) BCG-rokotustarpeen THL:n suosituksen mukaan.