Faktoja tuberkuloosista sanoin, taulukoin ja kuvin (päivitetty 27.3.2024)
Tuberkuloosi on huomattava terveydellinen ongelma maailmalla. Tauti on yleinen erityisesti alhaisen tulotason runsasväkisissä maissa ja niissä maissa, joiden infrastruktuuri on kärsinyt luonnon katastrofien, sotien tai yhteiskuntajärjestelmän murroksen vuoksi. Tiivis asuminen, olot pakolaisleirillä, aliravitsemus, hiv-epidemia ja huono terveydenhuollon taso edistävät tuberkuloosin leviämistä.
Vuonna 2020 käynnistynyt koronapandemia vaikutti voimakkaasti ja epäedullisesti tuberkuloositilanteeseen. Moni tuberkuloositapaus jäi toteamatta ja hoitamatta. Myös tuberkuloosikuolleisuuden lasku pysähtyi. Koronapandemia aiheutti arviolta puoli miljoonaa ylimääräistä kuolemaa vuosien 2020–2022 aikana. WHO:n arvion mukaan vuonna 2022 palattiin takaisin aiemmalle tasolle tuberkuloositapausten toteamisessa.
Tuberkuloosi on yksi kolmestatoista suurimmasta kuolleisuuden aiheuttajasta maailmassa. Vuonna 2022 tuberkuloosiin kuoli noin 1,3 miljoonaa ihmistä.
Lääkkeille vastustuskykyinen tuberkuloosi on vakava ja kasvava uhka. Tällaisia kantoja on joka puolella maailmaa, mutta ongelma on erityisen suuri WHO:n Euroopan alueella.
Tuberkuloosi maailmalla
WHO on julkaissut vuodesta 1997 lähtien vuosiraportin maailman tuberkuloositilanteesta. Tiedot, kuvat sekä kuvaajat perustuvat suurelta osin julkaisuun Global tuberculosis report 2023, WHO 2023. Kuva 4 on otettu WHO:n vuoden 2021 vuosiraportin täydennysosasta ja kuvat 5, 6 ja 7 verkossa julkaistusta, avoimesta tietopankista[1]
Vuonna 2022 tuberkuloosiin sairastui arviolta 10,6 miljoonaa ihmistä, heistä suurin osa asuu Aasian ja Afrikan mantereella. Noin kolmasosa kaikista tuberkuloositapauksista jää vuosittain raportoimatta, suurella todennäköisyydellä myös toteamatta ja hoitamatta. Vuonna 2022 WHO:lle raportoitiin 7,5 miljoonaa tuberkuloositapausta.
Tuberkuloosin yleisyyttä kussakin maassa arvioidaan ilmaantuvuudella, joka lasketaan vuoden aikana todettujen uusien tautitapausten lukumäärästä suhteutettuna 100 000 asukkaaseen (kuva 1). Ilmaantuvuus on matala (alle 10/100 000) korkean elintason maissa, Länsi-Euroopassa, Kanadassa, USA:ssa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. Lukemaa 50/100 000 pidetään korkean ja lukemaa 150/100 000 erittäin korkean tuberkuloosi-ilmaantuvuuden rajana.
Tautitaakka on suurin Afrikassa, jossa koko mantereen tuberkuloosi-ilmaantuvuus vuonna 2022 oli 208/100 000, huomattavasti yli koko maailman ilmaantuvuuden keskiarvon 133/100 000.
Vuonna 2022 WHO:lle raportoiduista tuberkuloositapauksista 2/3 todettiin kahdeksassa maassa: Intia (27 %), Indonesia (10 %), Kiina (7,1 %), Filippiinit (7 %), Pakistan (5,7 %), Nigeria (4,5 %), Bangladesh (3.6 %), Kongon demokraattinen tasavalta (3 %) (kuva 2).
WHO on listannut useita maita erityiseen tarkkailuun kolmessa eri kategoriassa. Näitä ovat yleinen tuberkuloositaakka, TB-hiv-yhteisinfektion ja MDR-tuberkuloosin taakka. Kriteereinä ovat arviot tuberkuloosiin sairastuneiden lukumääristä ja todetut ilmaantuvuudet. Kymmenen maata esiintyy kaikissa kategorioissa (kuva 3).
Keuhkotuberkuloosi on tavallisin tuberkuloosin tautimuoto. Keuhkojen ulkopuolisen tuberkuloosin osuus vaihtelee paljon maasta ja maanosasta toiseen (kuva 4). Jos sairastuneella on sekä keuhkotuberkuloosi että keuhkojen ulkopuoleinen tuberkuloosi, luokitellaan tapaus keuhkotuberkuloosiksi.
Keuhkojen ulkopuoliseen tuberkuloosiin sairastumisalttius on suurempi lapsilla, alle 45-vuotiailla aikuisilla, naisilla, Aasian ja Afrikan mantereella syntyneillä ja immuunipuutteisilla henkilöillä, kuten hiv-positiivisilla ja TNF-salpaajalääkitystä saavilla henkilöillä.
Hiv-infektion merkitys
Hiv-epidemia vauhdittaa maailman tuberkuloosiepidemiaa. Ilman tehokasta hiv-lääkitystä hiv-positiivisen henkilön riski sairastua tuberkuloosiin tartunnan jälkeen on noin 30-kertainen hiv-negatiiviseen henkilöön verrattuna. AIDS-vaiheeseen edenneellä henkilöllä sairastumisriski tartunnan jälkeen on 100-kertainen.
Hoitamattoman hiv-positiivisen henkilön tuberkuloosi voi hiv-infektion vuoksi ilmetä erilaisena kuin hiv-negatiivisella henkilöllä. Hiv-positiivisella on useammin keuhkojen ulkopuoleinen tautimuoto ja keuhkotuberkuloosikin voi olla vaikeammin havaittavissa. Siksi tuberkuloosidiagnoosi voi viivästyä kohtalokkain seurauksin.
TB-hiv-yhteisinfektion saaneella on seitsenkertainen riski hoidon epäonnistumiseen ja kolminkertainen kuolemanriski. Maailmassa joka kolmas hiv-kuolema johtuu tuberkuloosista. Nykyaikainen, tehokas hiv-infektion hoito korjaa puolustusjärjestelmää ja parantaa tuberkuloosiin sairastuneen ennustetta dramaattisesti.
Maailmassa on WHO:n arvion mukaan noin 39 miljoonaa hiv-tartunnan saanutta, valtaosa heistä asuu Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja todetuista TB-hiv-tapauksista yli 70 % asuu Afrikan mantereella. Vuoden 2022 tuberkuloositapauksista 6,3 % (671 000) arvioidaan olleen hiv-positiivisilla (kuva 5). Vuonna 2022 kuoli 167 000 tuberkuloosiin sairastunutta hiv-positiivista henkilöä.
Hiv-testi pitäisi tehdä jokaiselle tuberkuloosiin sairastuneelle. Vuonna 2022 hiv-testi oli tehty maailmassa 80 %:lle todetuista tuberkuloositapauksista. Kaikille TB-hiv-tapauksille tulisi antaa antiviraalista yhdistelmälääkehoitoa (cART) tuberkuloosilääkityksen lisäksi. Tämä toteutuu vaihtelevasti maasta toiseen. Vuonna 2022 todetuista TB-hiv-tapauksista 85 % sai ART-hoitoa.
Tuberkuloosin liittyvä kuolleisuus maailmalla
Vuonna 2022 tuberkuloosiin kuoli arviolta 1,3 miljoonaa ihmistä. Tuberkuloosiin kuolleista 95 % asuu alhaisen tulotason tai keskituloisissa maissa (kuva 6). Keskimääräinen tapauskuolleisuus on 15 % (kuva 7).
Lasten tuberkuloosi
Lapsen tuberkuloosi on vaikeampaa diagnosoida kuin aikuisen. Lapsella keuhkotuberkuloosin taudinkuva on erilainen kuin aikuisilla ja tuberkuloosibakteereiden määrä on vähäisempi. Yskösnäytteiden tuottaminen ei pieneltä lapselta onnistu vähäisen yskimisvoiman vuoksi. Pienet lapset nielevät yskökset ja siksi diagnostiikassa käytetään mahanestenäytteen tutkimista. Myös lapsen tuberkuloosin hoito on erityisen hankalaa, koska erityiset lapsille tarkoitetut lääkevalmistemuodot puuttuvat. Toisaalta lapset kestävät tuberkuloosilääkitystä paremmin kuin aikuiset, lapsilla tuberkuloosilääkkeistä johtuvat haittavaikutukset ovat harvinaisia.
Vuonna 2022 todetuista tuberkuloositapauksista 12 % oli alle 15-vuotiailla lapsilla.
Lääkkeille vastustuskykyinen tuberkuloosi
Lääkkeille vastustuskykyinen tuberkuloosi on ihmisen aiheuttama ongelma ja se johtuu huonosta tuberkuloosin hoidosta. Lääkeherkkää tuberkuloosia sairastava henkilö on saanut heikkoa lääkeyhdistelmää tai lääkehoito ei ole syystä tai toisesta toteutunut. Lääkkeille vastustuskykyisen tuberkuloosikannan kehityttyä se voi tarttua ihmisestä toiseen samalla tavalla kuin lääkeherkkä tuberkuloosi.
Monilääkeresistentti (multidrug-resistant, MDR) tuberkuloosi tarkoittaa tuberkuloosia, joka on vastustuskykyinen kahdelle tärkeimmälle tuberkuloosin hoidon peruslääkkeelle, rifampisiinille ja isoniatsidille. Pre-XDR-tuberkuloosi on edellä mainittujen lisäksi vastustuskykyinen myös fluorokinoloneille. Laajasti lääkeresistentissä XDR-tuberkuloosissa (extensively drug resistant) teho on menetetty myös bedakiliinille ja linetsolidille tai toiselle näistä.
MDR-tuberkuloosia on löytynyt kaikista maailman maista. Suuri osa lääkkeille vastustuskykyisistä tapauksista jää edelleen toteamatta ja hoidotta. Vuonna 2022 viljelyllä varmistetuista 4 miljoonasta keuhkotuberkuloositapauksista 2,9 miljoonalle (73%) tehtiin rifampisiiniherkkyysmääritys.
Vuonna 2022 WHO:lle ilmoitettiin 175 650 laboratoriovarmistettua MDR-tuberkuloositapausta, näistä 27 000 oli pre-XDR/XDR-tuberkuloositapauksia. Todellinen MDR-tuberkuloositapausten vuosittainen lukumäärä on huomattavasti suurempi, kenties kolminkertainen. WHO arvioi, että vuoden 2022 uusista tuberkuloositapauksista 3,3 % ja aiemmin hoidetuista tapauksista 17% oli monilääkeresistenttejä (MDR-TB) tai vähintään rifampisiinille vastustuskykyisiä (RR-TB).
Vuonna 2022 raportoiduista MDR-/RR-tuberkuloositapauksista 42 % todettiin kolmessa maassa: Intia (27 %), Venäjän federaatio (7,5 %) ja Filippiinit (7,5 %). Tapauksia oli paljon myös Kiinassa, Indonesiassa, Pakistanissa ja Myanmarissa (kuva 8).
Tuberkuloosin hoidon onnistuminen
Vuonna 2022 lääkeherkkään tuberkuloosiin hoidon saaneista 88 % parani. MDR-tuberkuloosista parantui 63 % (kuva 9).
Lääkkeille vastustuskyisen tuberkuloosin hoitaminen on hankalaa. Hoidon alussa käytetään useimmiten viittä lääkettä ja hoitoyhdistelmä räätälöidään lopullisen lääkeherkkyyden ja sairastuneen yksilöllisen tilanteen perusteella. Uudet lääkevalmisteet (bedakiliini ja pretonamidi) mahdollistavat lyhyemmän hoitoajan ja paremman hoitotuloksen. Uusien lääkeyhdistelmien avulla MDR-tuberkuloosin hoito voidaan useimmiten toteuttaa suun kautta annosteltavilla tuberkuloosilääkkeillä.
Suomessa jokaisen MDR- tuberkuloositapauksen hoitoa ohjaa valtakunnallinen tuberkuloosin hoidon asiantuntijaryhmä.
Tuberkuloosi WHO:n Euroopan alueella
Tämän osan tiedot perustuvat Euroopan tautikeskuksen julkaisuun Tuberculosis surveillance and monitoring in Europe 2024.
Tuberkuloositaakka on EU/ETA-maissa toivotusti vähentynyt vuosien saatossa (kuva 10), mutta erot ovat valtavat koko WHO:n Euroopan alueen maiden välillä (kuva 11).
Monessa Länsi-Euroopan maassa ilmaantuvuus oli vuonna 2022 alle 5/100 000. Baltian maista Virossa ilmaantuvuus on hiukan alle 10/100 000, Latviassa 17/100 000 ja Liettuassa 26/100 000). Ilmaantuvuus on EU/ETA-maista suurin Romaniassa, yli 40/100 000 (kuva 11).
Suurin osa todetuista tautitapauksista (83,8 %), tuberkuloosin aiheuttamista kuolemista (83,3 %), tuberkuloositapauksista hiv-positiivisilla henkilöillä (98,2 %) ja uusista MDR-keuhkotuberkuloositapauksista (98 %) todetaan 18 maassa, jotka ovat WHO:n erityisen tarkkailun kohteena. Näitä maita ovat Armenia, Azerbaidžan, Bulgaria, Georgia, Kazakstan, Kirgisia, Latvia, Liettua, Moldova, Romania, Tadžikistan, Turkmenistan, Turkki, Ukraina, Uzbekistan, Valko-Venäjä, Venäjän federaatio, Viro.
Tuberkuloositilastoja taulukkona
WHO Euroopan alue
Väkiluku 931 miljoonaa |
EU/ETA-maat
Väkiluku 518,1 miljoonaa |
|
Todetut tuberkuloositapaukset v. 2022
Ilmaantuvuus
|
199 189
21,4/100 000 |
36 179
7,4/100 000 |
Arvio tuberkuloosiin kuolleiden lkm v. 2022
Kuolleisuus
|
18 000
1,9/100 000 |
3 300
0,7/100 000 |
Keuhkotuberkuloositapaukset, lkm ja osuus (%) kaikista tuberkuloositapauksista
|
141 476 (83%)
|
26 717 (73,8%) |
Keuhkojen ulkopuoliset tuberkuloositapaukset,
lkm ja osuus (%) kaikista tuberkuloositapauksista
|
28 889 (17%) | 6 885 (19%) |
Keuhkotuberkuloosi ja keuhkojen ulkopuolinen tuberkuloosi, tapausten lukumäärä ja osuus (%) kaikista tuberkuloositapauksista | 28 824 (14,5 %) | 2 293 (6,3 %) |
RR/MDR-TB lkm ja osuus uusista keuhkotuberkuloositapauksista
|
15 460 (26,1 %) | 448 (3,3 %) |
RR/MDR-TB lkm ja osuus aiemmin hoidetuista keuhkotuberkuloositapauksista
|
16 124 (54,3 %) | 282 (10 %) |
Pre-XDR-TB lukumäärä viljelyllä varmistetuista keuhkotuberkuloositapauksista | 9 124 | 135 |
Hiv-yhteisinfektio lkm ja osuus (%)
|
20 213 (14,3 %) | 620 (4,1 %) |
Lääkkeille vastustuskykyisen tuberkuloosin leviäminen on erityisesti WHO:n Euroopan alueen ongelma: arviolta 2,2 % maailman tuberkuloositapauksista, mutta 18,4 % maailman RR/MDR-tuberkuloositapauksista ja 34 % maailman pre-XDR ja XDR-tuberkuloositapauksista.
Ongelma on suurin entisen Neuvostoliiton alueen maissa. Vuonna 2022 WHO:n Euroopan alueella todetuista uusista keuhkotuberkuloositapauksista MDR-tapauksia oli Valko-Venäjällä 41,5 %, Venäjän federaatiossa 36,5 %, Kazakstanissa 33,5 %, Ukrainassa 25,2 %, Moldovassa 21,7 %, Turkmenistanissa 21 %, Uzbekistanissa 15,8 %, Armeniassa 15,5 % ja Azerbaidžanissa 11,9 %, Georgiassa 10,7 %. EU:n alueella MDR-tapausten osuus oli suurin Baltian maissa: Virossa 21,8 %, Liettuassa 15,1 %, Latviassa 10,3 % (kuva 12).
Aiemmin hoidetuista, uusiutuneista keuhkotuberkulooseista RR/MDR-tapauksia oli WHO:n Euroopan alueella 50,5 %, EU/ETA-maissa 10 %. Yli puolet 17 364 tapauksesta todettiin Venäjän federaation alueella.
Tuberkuloosiin sairastuneiden hiv-potilaiden osuus on lisääntynyt WHO:n Euroopan alueella viimeisten vuosien aikana voimakkaasti. Vuonna 2014 TB-hiv-yhteisinfektioita oli 5,5 % ja vuonna 2022 osuus oli noussut 14,4 % (20 120 tapausta). EU/ETA-maissa yhteisinfektioita oli 527 (3,9 %). Lukumääräisesti eniten yhteisinfektioita on Venäjän federaatiossa (14 191) ja Ukrainassa (3 328). WHO:n Euroopan alueella ART-hoitoa sai 81,2 % ja EU/ETA-maissa 69 % hiv-infektioon sairastuneista.
Maahanmuuton lisääntyessä tuberkuloosin epidemiologia muuttuu erityisesti EU-maissa. Ulkomaalaistaustaisten henkilöiden osuus sairastuneista oli vuonna 2022 Suomessa 36,8 %, Ranskassa 63,2 %, Saksassa 72,4 %, Tanskassa 73,8 %, Alankomaissa 80,2 %, Ruotsissa 83,6 % ja Norjassa 90,2 %.
Tuberkuloosi Suomessa
Suomessa tuberkuloosi on muuttunut kansantaudista harvinaisuudeksi. Vielä 1930-luvulla yksi suomalainen tunnissa kuoli tuberkuloosiin. Elintason nousun, väljemmän asumisen, tehokkaan lääkehoidon ja tuberkuloosin aktiivisen vastustustyön (tuberkuloosiparantolat, aikuisväestön seulontakuvaukset) myötä tuberkuloositapaukset ovat vuosi vuodelta vähentyneet. Vuonna 1980 alitettiin tuberkuloosin korkean ilmaantuvuuden raja, 50 uutta tuberkuloositapausta100 000 asukasta kohden vuodessa. 2010-luvulla Suomi siirtyi matalan ilmaantuvuuden maiden joukkoon: uusia tuberkuloositapauksia on alle 10/100 000 asukasta vuodessa (kuva 13). Viime aikoina uusia tuberkuloositapauksia on todettu maassamme vuosittain alle 200.
Tässä osiossa esitetyt tuberkuloositilastot perustuvat Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisuun Tuberkuloosin esiintyvyys Suomessa.
Vuonna 2023 todettiin 178 tuberkuloositapausta (ilmaantuvuus 3,2/100 000). Tämä oli 11 (5,8 %) vähemmän kuin vuonna 2022, jolloin tapauksia oli 189.
Keuhkotuberkuloosia oli 112 (63%), joista 31 (28 %) oli yskösvärjäyspositiivisia.
Tuberkuloositapauksista 3 (2 %) oli alle 15-vuotiailla, 21 (12 %) 15–29-vuotiailla, 57 (32 %) 30–44-vuotiailla, 30 (17 %) 45–59-vuotiailla, 29 (16 %) 60–74-vuotiailla ja 38 (21 %) 75 vuotta täyttäneillä.
Vuonna 2023 tuberkuloosi todettiin kolmella lapsella, joista yhdelle taudin aiheutti ulkomailla raakamaidosta saatu Mycobacterium bovis -bakteeri.
Kaikista tapauksista 92 (52 %) ilmoitettiin ulkomaalaisilla (ulkomailla syntynyt, em. tiedon puuttuessa muu kansalaisuus kuin Suomi) (kuvat 14 ja 15). Tieto syntymämaasta tai kansalaisuudesta puuttui 12 (7 %) henkilöltä. Ukrainasta saapuneilla sotaa paenneilla todettiin 19 (11 %) tuberkuloositapausta.
Tuberkuloosiin sairastuneiden keski-ikä on vuosina 2000–2023 laskenut 64 ikävuodesta 51 vuoteen (suomalaiset 70 vuotta ja ulkomaalaiset 39 vuotta). Tämä johtuu toisaalta niiden ikäluokkien vähentymisestä, joiden nuoruudessa tuberkuloosia oli Suomessa paljon. Toinen syy on nuorten maahanmuuttajien määrän lisääntymisessä.
Viljelyllä varmistettuja tuberkuloositapauksia oli 124 (70 %), osuus oli pienempi kuin vuonna 2022 (79 %). Tuberkuloosilääkkeille vastustuskykyisten kantojen määrä on kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna. Kaikista viljelyvarmistettujen tapausten kannoista täysin herkkiä oli78 %. Resistenssi yhdelle tai useammalle lääkkeelle todettiin 27 tapauksessa. Vuoden aikana havaittiin 12 mikrobiologisesti varmistettua moniresistenttiä MDR-tapausta, joista kaksi oli pre-XDR-tuberkuloosia. Kaikki MDR-tapaukset todettiin ulkomaalaissyntyisillä henkilöillä. Hiv-tuberkuloosi-yhteisinfektioita todettiin vuonna 2023 yhdeksän tapausta.
[1] (Saloni Dattani, Fiona Spooner, Hannah Ritchie and Max Roser (2023) – “Tuberculosis” Published online at OurWorldInData.org. Retrieved from: ’https://ourworldindata.org/tuberculosis’ [Online Resource]).