Asianmukaisen lääkehoidon jälkeen ei ysköksissä yleensä enää todeta tuberkuloosibasilleja. Sairaus katsotaan tällöin mikrobiologisesti parantuneeksi. Tyypillisesti myös tulehduksen oireet, kuten kuume tai lämpö jäävät tällöin pois. Kaikki eivät kuitenkaan tule täysin oireettomaksi ja tämän vuoksi viime vuosina on lisääntyneesti kiinnitetty huomiota ns. tuberkuloosin jälkitilaan.
Siihen liittyviä oireita ovat mm. yskä, hengenahdistus ja alentunut fyysinen suorituskyky. Nämä voivat puolestaan heikentää elämänlaatua. Kansainvälisissä tutkimuksissa varsin monilla tuberkuloosin sairastaneista on todettu poikkeavia tuloksia keuhkojen toiminnan tutkimuksissa. Spirometria tutkimuksessa yleisin löydös on keuhkoputkien ahtautuminen eli obstruktio ja myös pienentyneitä hengitystilavuuksia eli restriktiota on todettu. Röntgentutkimuksissa voidaan todeta arpimuutoksia ja fibroosia eli keuhkokudoksen sidekudoslisää, mutta varsinaista keuhkofibroosia tuberkuloosi ei kuitenkaan aiheuta.
Sairastettu tuberkuloosi lisää tutkimusten perusteella keuhkoahtaumataudin vaaraa ja voi aiheuttaa myös keuhkoputken laajentumia eli bronkiektasioita. Suomessa monille tuberkuloosin ennen tehokkaiden lääkkeiden käyttöönottoa sairastaneista on myöhemmin todettu astma.
Syyksi tuberkuloosin tehokkaasta hoidosta huolimatta jättämille oireille ja keuhkojen poikkeavalle toiminnalle arvellaan keuhkojen arpimuutoksia. Ne eivät kuitenkaan täysin selitä keuhkoputkien ahtautumista ja keuhkoahtaumataudin tai astman kaltaista taudinkuvaa, joiden sairausmekanismit ovat edelleen osittain tuntemattomia.
Tuberkuloosin jälkeiset ja oireet ja löydökset ovat yleisimpiä niillä, joilla on tuberkuloosin toteamisvaiheessa laaja-alaisempia muutoksia keuhkojen röntgenkuvissa. Varhaisella toteamisella ja asianmukaisella lääkehoidolla voidaan siten luultavasti vähentää tuberkuloosin jälkitilan vaaraa ja oireita ja löydöksiä. Jos oireita kuitenkin tuberkuloosin mikrobiologisen paranemisen jälkeen jää, on niitä syytä tutkia ja hoitaa kuten muillakin hengityksen oireista kärsivillä. Spirometria on keskeinen tutkimus ja rasituskokeet antavat hyödyllistä lisätietoa. Jos tutkimuksissa todetaan keuhkoahtaumatautiin tai astmaan sopivat löydökset, on niitä syytä hoitaa tavanomaiseen tapaan. Tuberkuloosin jälkitilasta kärsivät luultavasti hyötyvät liikunnalliseen harjoitteluun painottuvasta keuhkokuntoutuksesta.