Joulumerkit olivat aikoinaan tärkeä varainkeräyskeino tuberkuloosityön hyväksi. Idean joulumerkistä – erikseen myytävästä joulutervehdyksiin liimattavasta hyväntekeväisyysmerkistä – keksi tanskalainen postivirkailija Einar Holbøll vuonna 1903. Tanskan kuninkaallinen postilaitos julkaisi ensimmäisen joulumerkin vuonna 1904, ja sen myynnistä saadut varat käytettiin vaikeasti sairaiden, etenkin tuberkuloosia sairastavien lasten hoitoon. Joulumerkkien myynti osoittautui nopeasti tuottoisaksi varainhankintakeinoksi kansallisille tuberkuloosin vastustamistyöhön perustetuille yhdistyksille, ja idea merkeistä levisi nopeasti ensin muihin Pohjoismaihin ja vähitellen eri puolille maailmaa.
Suomessa Tuberkuloosin Vastustamisyhdistys (nyk. Filha ry) julkaisi ensimmäisen joulumerkin vuonna 1912 ja myöhemmin vuosittain vuodesta 1926 vuoteen 2001. Vuodesta 1927 alkaen joulumerkeissä oli tunnuksena punainen kaksoisristi, joka oli hyväksytty tuberkuloosin vastustamistyön yleismaailmalliseksi tunnukseksi kansainvälisessä konferenssissa Berliinissä vuonna 1902. Joulumerkkejä piirsivät monet tunnetut taiteilijat, mm. Väinö Blomstedt, Martta Wendelin, Signe Hammarsten-Jansson ja Erik Bruun.
Erityisiä hyväntekeväisyysmerkkejä tuberkuloosityön hyväksi oli julkaistu Suomessa jo aikaisemmin. Vähävaraisten Keuhkotautisten Avustamisyhdistys julkaisi ensimmäisen Akseli Gallén-Kallelan piirtämän viiden pennin hintaisen hyväntekeväisyysmerkin vuonna 1908. Tuberkuloosin vastustamistyön hyväksi ympäri vuoden myytäviä merkkejä julkaistiin myös vuosina 1908, 1910, 1915 ja 1921.
Suomessa joulumerkeillä kerättiin varoja tuberkuloosin vastustamistyöhön ja 1930-luvulta lähtien etenkin joulumerkkikotien ylläpitoon. Joulumerkkikoteihin sijoitettiin vastasyntyneitä, joiden äidit tai muut perheenjäsenet sairastivat tartuntavaarallista keuhkotuberkuloosia. Vastasyntyneet eristettiin heti synnytyksen jälkeen tuberkuloosia sairastavasta äidistä ja sijoitettiin joulumerkkikotiin ensimmäisten elinvuosien ajaksi. Ennen tehokkaan tuberkuloosilääkityksen keksimistä se oli ainoa tehokas keino varjella pienokaisia tuberkuloositartunnalta ja hyvin todennäköiseltä menehtymiseltä.
Suomen Tuberkuloosin Vastustamisyhdistyksen ylläpitämät joulumerkkikodit toimivat Tampereella 1936–1973, Oulussa 1945–1969 ja Kuopiossa 1954–1964. Lisäksi Pälkäneellä toimi Tampereen joulumerkkikodin sivuosasto vuosina 1939–1948. Yhteensä joulumerkkikodeissa hoidettiin näinä vuosina 5 335 lasta. Joulumerkkikodit kävivät tarpeettomiksi, kun tuberkuloositilanne parani Suomessa. Joulumerkkikotilapsilla on oma yhdistys.
Joulu- ja hyväntekeväisyysmerkit eivät ole postimerkkejä, mutta ne ovat suosittuja keräilykohteita filatelian alalajina.
Kirjallisuutta:
Berglund, Åke: Suomen Tuberkuloosin Vastustamisyhdistys Joulumerkit, Suomen Filatelistiliitto ry, Vaasa 1994
Tamminen, Antti (toim.): Joulumerkkikotimme 1936–1973. Poimintoja joulumerkin 70-vuotiselta taipaleelta., Suomen Tuberkuloosin Vastustamisyhdistys, Helsinki 1982
Teramo, Kari: Joulumerkkien tarina, Duodecim 2003;119:2337–45
