Pitäisikö sinun pelätä, että saat tuberkuloosin? Useimmille Suomessa asuville voi vastata: todennäköisesti ei tarvitse pelätä. Tuberkuloosi on harvinainen sairaus Suomessa. Valtaosan väestöstä ei tarvitse kantaa huolta asiasta.
Tuberkuloosin riski on suurin henkilöillä, jotka ovat viettäneet paljon aikaa keuhkotuberkuloosia sairastavan kanssa. Heihin kuuluvat esimerkiksi samassa taloudessa asuvat.
Riskiin vaikuttavat myös muut tekijät, kuten esimerkiksi:
- oletko asunut pitempään maassa, jossa tuberkuloosi on yleinen,
- oletko kotoisin maasta, jossa tuberkuloosi on yleinen,
- oletko asunut ahtaissa tiloissa, joissa on paljon ihmisiä
- millainen on yleinen terveydentilasi ja vastustuskykysi.
Alla on vastauksia yleisimpiin kysymyksiin koskien tuberkuloosin riskiryhmiä.
Riskiryhmät
Onko tuberkuloosiin sairastuminen sairastuneen syytä?
Ei. Kuka tahansa rotuun, sukupuoleen, ikään, ammattiin tai sosiaaliseen asemaan katsomatta voi sairastua tuberkuloosiin, jos tartunta on tapahtunut.
Voinko sairastua tuberkuloosiin, vaikka olen aivan terve ja pitänyt itsestäni hyvää huolta?
Kyllä voit. Hyvä ravitsemustila, D-vitamiinin saannista huolehtiminen ja päihteettömyys tukevat elimistön puolustusjärjestelmää tuberkuloositautia vastaan.
Sairastuvatko kaikki tartuttavan tuberkuloosipotilaan kanssa tekemisissä olleet?
Eivät sairastu. Vain yksi kymmenestä terveestä tartunnan saaneesta aikuisesta sairastuu tuberkuloosiin.
Noin puolet heistä saa oireita kahden vuoden sisällä tartunnasta, toinen puoli sairastuu loppuelämän aikana.
Ovatko lapset tai nuoret herkempiä sairastumaan tartunnan saatuaan kuin aikuiset?
Kyllä ovat. Pienet, alle 5-vuotiaat tartunnan saaneet lapset sairastuvat herkemmin kuin isommat lapset ja aikuiset. Alle vuoden ikäisistä rokottamattomista, tartunnan saaneista lapsista joka toinen sairastuu tuberkuloosiin tartunnan saatuaan. 1-5 -vuotiaista rokottamattomista lapsista sairastuu joka neljäs, jos saa tartunnan. Yli 5-vuotiaiden ja kouluikäisten lasten riski sairastua on yhtä suuri kuin aikuisilla. Nuorilla, noin 15-20-vuotiailla sairastumisriski on jälleen aikuisia suurempi.
Miten vastustuskykyä heikentävät sairaudet tai lääkehoidot vaikuttavat sairastumiseen?
Sairastumisriski on tällaisella henkilöllä merkittävästi suurempi kuin terveellä tuberkuloositartunnan saaneella. Siksi tartunnanjäljityksen yhteydessä selvitetään, onko tuberkuloosille altistuneella tiettyjä sairauksia tai lääkehoitoja.
Sairaudet: HIV-infektio, elinsiirto, vaikea munuaisten vajaatoiminta (dialyysihoito), silikoosi (kivipölykeuhko).
Lääkehoidot: TNF-salpaajahoito, pitkäkestoinen suun kautta annosteltava kortisonihoito (esimerkiksi prednisolon > 20 mg/ vrk) yli kuukauden ajan, parhaillaan käytössä olevat solunsalpaajat, muut biologiset lääkkeet ja JAK-estäjät.
Voinko saada tartunnan siivotessani sairaalaan joutuneen tuberkuloosipotilaan kotia?
Tuberkuloosi ei tartu astioiden, juomien, ruoan, vaatteiden tai pintojen välityksellä. Tartuntariski liittyy samassa sisätilassa oleskeluun. Bakteerit säilyvät huoneilmassa vain tunteja sairastuneen sieltä poistuttua.
Voinko saada tartunnan kätellessäni tai halatessani tuberkuloosiin sairastunutta?
Tuberkuloosi ei tartu kosketuksesta tai ihokontaktista. Tartuntariski liittyy samassa sisätilassa oleskeluun.
Voinko saada tartunnan, jos olen matkustanut samassa julkisessa liikennevälineessä keuhkotuberkuloosiin sairastuneen kanssa?
Tartuntariskiä ei ole satunnaisessa, lyhyessä ja yksittäisessä matkustamisessa esim. bussissa tai junassa.
Jos kuitenkin toistuvasti on samassa julkisessa liikennevälineessä sairastuneen kanssa, voi tartunnan mahdollisuus kasvaa. Yli 8 tuntia kestänyt lentomatka on merkittävä riski altistumiselle. Tartuntariski on suurin niillä henkilöillä, jotka ovat istuneet tartuttavaa tuberkuloosia sairastavan ihmisen lähellä (kaksi riviä eteen ja taaksepäin). Nämä henkilöt jäljitetään ja asuinkunnan tartuntataudeista vastaavat asiantuntijat ottavat heihin yhteyttä.
Ovatko kaikki tuberkuloosipotilaat tartuttavia?
Eivät ole. Käytännössä vain keuhkotuberkuloosia sairastava voi tartuttaa tautia. Sairastunut tartuttaa helpommin, jos hänen keuhkoihinsa on kehittynyt onteloita tai jos hänen ysköksensä tuberkuloosivärjäyksessä nähdään bakteereita.
Saavatko kaikki tuberkuloosipotilaan kanssa tekemisissä olleet tartunnan?
Eivät saa. Tuberkuloosi tarttuu huonosti. Vain kolmasosa niistä, jotka ovat olleet tartuttavaa tuberkuloosia sairastavan kanssa läheisessä ja pitkässä kontaktissa, saa tartunnan. Suurin riski saada tartunta on samassa perheessä asuvilla henkilöillä. Kaikki tartunnan saaneet eivät sairastu.
Voidaanko tuberkuloositartuntaa selvittää?
Maailmalla ja Suomessa käytetään sekä ihotestiä (Mantoux-testi) että veritestiä (ns. IGRA-testi). Mantoux-testiä käytetään enimmäkseen alle 7-vuotiaiden lasten tartunnan selvittämiseen. IGRA-testiä käytetään alle 35-vuotiaiden ja iästä riippumatta vastustuskyvyltään heikkojen eli suuressa sairastumisriskissä olevien tuberkuloosille altistuneiden aikuisten tartunnan selvittämiseen. IGRA-testiä käytetään myös tietyissä tilanteissa, joissa on tarpeen selvittää piilevän tuberkuloosi-infektion mahdollisuus. Lue lisää tästä latentista (piilevästä) tuberkuloosi-infektiosta (LTBI).
Voidaanko tuberkuloositartuntaa hoitaa?
Kyllä voidaan.
Tuberkuloositartunnan hoidossa käytetään tuberkuloosilääkkeitä. Lääkäri valitsee parhaiten sopivan lääkkeen tai lääkeyhdistelmän. Hoito kestää 3-6 kk riippuen lääkeyhdistelmästä.
Lue lisää piilevästä (latentista) tuberkuloosi-infektiosta täältä.
Miten hiv-tartunta vaikuttaa tuberkuloosiin sairastumiseen?
Hoitamaton hiv-infektio lisää tuberkuloosiin sairastumisriskiä huomattavasti. Hiv-positiivisella henkilöllä, jolla ei ole tehokasta hiv-lääkehoitoa, on noin 30-kertainen riski sairastua tuberkuloosiin tartunnan saatuaan.
AIDS-vaiheessa olevalla henkilöllä sairastumisriski on noin 100-kertainen. Jos hiv-infektioon on käytössä tehokas lääkehoito, jolla virusmäärät ovat painuneet mittaamattomiin, palautuu sairastumisriski samalle tasolle kuin hiv-negatiivisella henkilöllä.
Onko hiv-positiivisen tuberkuloosi samanlainen kuin muiden?
Hiv-positiivisilla esiintyy enemmän keuhkojen ulkopuolista tuberkuloosia kuin hiv-negatiivisilla. Jos hoitamaton hiv-infektio on edennyt AIDS-vaiheeseen, voi tuberkuloosi ilmaantua yleistyneenä, nopeasti etenevänä tautimuotona. Keuhkotuberkuloosin kuvantamislöydökset voivat olla vähäiset tai jopa puuttua kokonaan, vaikka yskösvärjäyksessä nähtäisiin haponkestäviä tuberkuloosibakteereita.
Miten hiv-infektion mahdollisuus otetaan huomioon?
Jokaiselta tuberkuloosipotilaalta otetaan potilaan suostumuksella verikoe, jossa selviää hiv-infektion mahdollisuus. Toisaalta uuden hiv-potilaan alkutarkastukseen kuuluu tuberkuloositartunnan mahdollisuuden arviointi.